LFA - Havainnollistava työpajamenetelmä osana opetusharjoittelua

Opetusharjoittelussa oli käytössäni menetelmä, jota käytetään melko yleisesti projektityössä ja on siksi tuttu. Halusin soveltaa menetelmää opetusharjoittelussani. Menetelmän avulla oli mahdollista ottaa havainnolllistavampi ote projektimaiseen työskentelyyn. Opetusharjoitteluni yhteydessä pyrin ottamaan huomioon erilaiset oppijat, tässä yhteydessä arvioin menetelmän tukevan muun muassa havainnollistamista. Menetelmän olen kokenut itse aikoinaan hyväksi tavaksi saada kokonaisuus hahmotettua yhdellä silmäyksellä värikoodeja hyödyntäen.

Kyseessä on myös yhteistoiminnallisesta oppimisesta ja pienryhmätyöskentelystä; prosessin aikana tehtiin töitä niin yhdessä kuin pienryhmissä. Kyseessä on Loogisen viitekehyksen menetelmä (LFA), jossa tavoitteena oli havainnollistaa seinälle oppimistehtävän runko yhteistyössä opiskelijoiden kanssa staattisia lappuja hyväksi käyttäen.

Ajatuksena oli kirjailla lapuille mahdollisiman lyhyesti ydinasiat toimeksiannon pohjalta. Toimeksiantona opiskelijoilla oli laatia tarinankerrontaa hyödyntävä markkinointisuunnitelma paikalliselle yrittäjälle.

Hahmottamista edesauttoi myös asioiden kertaaminen ja ääneen lukeminen. Itse, opettajana, toimin "työpajan" ohjaajana tai sparraajana, ohjaten prosessia oikeaan suuntaan. Tavoitteena oli session lopuksi hahmottaa projektirunko kokonaisuudessaan seinältä. Tämä sisälsi niin asiakokonaisuuden kuin loogisuuden (tulokset vs. toimenpiteet jne). Menetelmää on käytetty projektitoiminnassa luomaan parempi käsitys syy-seuraussuhteista.

Sovelsin menetelmää omassa opetuksessani, koska koin opiskelijoiden tarvitsevan ohjausta projektimaisen oppimistehtävän tekemiseen ja kokonaisuuden hahmottamiseen. Opiskelijat jatkoivat oppimistehtävän työstämistä pienryhmissä. Otin heille kuvia seinällä olevasta tuotoksesta sekä tein siitä yksinkertaisen taulukon Moodle-oppimisympäristöön.

Keräsin opetuksestani, mutta erityisesti loogisen viitekehyksen menetelmästä myös palautetta. Kävimme menetelmää läpi palautekeskustelu-tilaisuudessa. Oli mukava kuulla, että usea opiskelija piti tätä toiminnallista menetelmää hyvänä; opiskelijat pääsivät itse liikkumaan tilassa ja asettamaan lappuja seinälle. Lisäksi menetelmä koettiin auttavan ajatusprosessin käynnistämisessä.
Värikoodit olivat hyvä apu staattisissa lapuissa, jotta eri kategoriat on helpompi hahmottaa. Ohjeistin käyttämään mahdollisimman lyhyitä asiasanoja, mielellään keppikirjaimilla kirjoitettuna.

Tilan merkitys on tärkeä tässä menetelmässä. Jouduinkin varaamaan opiskelijoille yhteistoiminnalliseen työskentelyyn paremmin sopivan tilan, jossa järjestelin penkit puolikaaren muotoon seinää vasten. Näin sain opiskelijoihin suoran katsekontaktin ja pääsin osalllistamaan opiskelijoita tasapuolisesti. Oli onni, ettei opiskelijaryhmä muodostunut kovin suureksi.

Toinen oppimista tukeva menetelmä oli yritysvierailun järjestäminen. Opiskelijat haastattelivat yrittäjiä itse ennalta laatimiensa kysymysten pohjalta. Haastattelu/keskustelutilanteet myös taltioitiin nauhurille ja ladattiin Moodleen. Opiskelijoilla oli näin ollen mahdollisuus palata materiaalin ääreen myöhemmin jos heillä oli ollut esimerkiksi vaikeuksia ymmärtää kaikkea paikan päällä.

Olen testannut opetusharjoitteluni jälkeen LFA menetelmää myös muissa ryhmissä vierailevana opettajana. Haluankin edelleen kehittää menetelmää opetukseen paremmin sopivaksi. Siinä on toki omat haasteensa, koska yleensä prosessi vaatii paljon aikaa jota opetustuokioissa ei ole. Lisäksi ryhmän koko voi vaikeuttaa menetelmän onnistunutta hyödyntämistä. Se on kuitenkin hyvä ajatusprosessin ohjaaja ja rakentaja. Menetelmää voi soveltaa myös itsenäisesä työskentelyssä, kunhan sen periaatteet ymmärtää.