Lait, asetukset ja ohjeet

Maarit Junkkarin lakipäivä 22.11.2016 - Ammatillisen opettajan toimintaa velvoittava lainsäädäntö

18. Toimit ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulussa lakien, asetusten ja ohjeiden mukaan
18.1. Ymmärrät lainsäädännön velvoittavuuden opettajan työssä
18.2. Tiedät opettajan toimintaa velvoittavan lainsäädännön ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulussa

Miten hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen näkyy opettajan käytännön työssä?

Opettajan toimintaa päivittäisessä arjessa ohjaavat ensisijaisesti perustuslaki ja hallintolaki. Keskeisimmät pykälät ovat laki yhdenvertaisuudesta (§6) sekä koskemattomuudesta ja turvallisuudesta (§7). Tämä tulee ilmi niin fyysisessä työskentelyssä kuin digitaalisessa maailmassa. Esimerkki digimaalimasta vois olla vaikkapa toisen henkilön tietojen tai kuvan jakaminen nettiin. Yksityiselämän suoja (§10) turvaa myös henkilökohtaisia asioita, ei pöllömmät toi esille mm. opettajanhuonekeskustelun, jossa käsitellään opiskelijan henkilökohtaisia asioita. Myöskään arvosanoja ei saa laittaa kaikkien näkyville, jos ei siitä ole yhteisesti opiskelijoiden kanssa sovittu.

Hallintolaki tuo esille opettajan roolin viranomaisena, jolla on tiettyjä velvollisuuksia asiakasta eli opiskelijaa kohtaan. Hallinnon oikeusperiaatteisiin kuuluu mm. viranomaisen tasapuolinen kohtelu (§6) sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Tähän liittyy myös asianmukainen palvelu.

Palveluperiaate (Hallintolaki §7) korostaa opettajan vastuuta ajankohtaisessa tiedottamisessa yksilö ja ryhmätasolla. Neuvontaa ja vastauksia kysymyksiin (§8) on annettava viivytyksettä. Opettajaa ohjaa myös hyvän kielenkäytön vaatimus (§9), joka tarkoittaa erityisesti asiallista ja selkeää kielenkäyttöä. Selkokielisyys voi myös liittyä tähän, erilaiset kohderyhmä tulisikin ottaa huomioon ja miettiä minkälaiselle kohderyhmälle puhuu. Opettajan on tarpeen mukaan selitettävä asia myös erilaisia välineitä käyttäen, esimerkiksi kirjallisesti. Viranomaisten yhteistyö liittyy myös hallintolakiin, joka opettajan on huomioita tämä työssään.

Monet hyvän hallinnon periaatteet ovat ns. maalaisjärjellä pääteltävissä, mutta monet opiskelijan henkilötietoihin ja palveluoikeuteen liittyvät asiat on hyvä käydä lävitse opettajan työssä. Hyvä ja selkeä kielenkäyttö voi olla yksi tällainen asia, joka voi jäädä perustyössä liian vähälle huomiolle. Yleensä opiskelija on tässä asiassa aktiivinen ja antaa palautetta. Erityistarpeet on syytä ottaa huomioon myös.

Lähteet:
Perustuslaki 11.6.1999/731.www.finlex.fi
Hallintolaki 6.6.2003/434. www.finlex.fi


Mitkä ovat opiskelijan velvollisuudet ja miten huolehdin opettajana työrauhasta?

Opiskelijalla on myös velvollisuuksia, joita ohjaa mm. laki ammatillisesta peruskoulutuksesta sekä ammattikorkeakoululaki.

Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta ohjaa mm. opiskelijan valmistumista ja valmistumista määräajassa. Opiskelijalla on myös velvollisuus osallistua opetukseen ja suorittaa tehtävät määräajassa. Opiskelija on velvollinen käyttäytymään asiallisesti, noudattamaan järjestyssääntöjä sekä välttämään rikollista toimintaa. Jos näin kuitenkaan tapahtuu, on oppilaitoksella mahdollisuus erottaa opiskelija oppilaitoksesta. Häiriötilanteissa opiskelija voidaan poistaa opetustilasta (§35). Opiskelijan tulee myös muistaa salassapitovelvollisuus esim. Työssäoppimispaikalla (§33).

Ammattikorkeakoulussa opiskelijalla on velvollisuus ottaa vastaan vain yksi opiskelupaikka ja ilmoittaa siitä määräajan puitteissa (Ammattikorkeakoululaki §29). Opiskelija voi menettää opiskelupaikan, jos hän ei ilmoittaudu laissa säädetyllä tavalla tai suorita opintoja määräajassa. Turvallisuuskysymykset ja työrauha ovat myös tärkeä osa ammattikorkeakoululakia. Turvallisuusuhka voi johtaa opiskelupaikan peruuttamiseen. Opettajan on huolehdittava toiminnallaan työrauhasta ja selvittää miten opiskelija suojataan väkivallalta, kiusaamiselta tai häirinnältä. Järjestyssäännöt ovat tässä tilanteessa ohjaava dokumentti. Uhkaavan käytöksen sattuessa opettajalla on oikeus poistaa opiskelija tilasta. Opettaja ohjaa työrauhaa ja yleistä hyvää ilmapiiriä myös yhteisten pelisääntöjen esille tuomisella. Tärkeää on viestiä pelisäännöistä heti opintojen aluksi.

Webinaarin aikana opettajamme Maarit lisäsi vielä kommentin liittyen ojentamiseen ja kurinpitotoimiin, joiden reunaehdot on määritelty tarkkaan. Opetushallitus on ohjeistanut mm. asioista, jotka vaikuttavat opiskelijan valintaan terveydellisistä syistä. Tavoitteena on toki oppimisen ja opiskelun esteiden aktiivinen poistaminen mahdollisuuksien mukaan.

Terveydelliset syyt tässä yhteydessä voivat liittyä esimerkiksi opiskelijan käyttäytymiseen ja erityisesti muita opiskelijoita häiritsevään käyttäytymiseen. Miten menetellä niin että kaikkien oikeusturva toteutuu ja myös erityistarpeet tulee huomioiduksi? Entä tilapäiset sairaudet tai henkilökohtaiset ongelmat? Näihin ei varmasti ole yksiselitteistä ratkaisua, apua löytyy varmasti kokeneemmilta kollegoilta ja esimiehiltä.

Lähteet:
Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. www.finlex.fi
Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 21.8.1998/630. www.finlex.fi

Miten otan huomioon salassapitosäännökset ja tietosuojan opettajan työssä?

Kairan kampus oli tehnyt selkeän kiteytyksen salassapitosäännöksistä ja tietosuojasta. Tässä kohdassa tulee ottaa huomioon useita eri lakeja, kuten henkilötietolaki.

Henkilötietolaki ohjaa sitä, mitä ja miten henkilötietoja käsitellään ja sen tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa. Henkilötietoja on kaikki tieto mikä koskettaa luonnollista henkilöä, kuten ominaisuuksia tai elinolosuhteita. Niitä ovat mm. yhteystiedot ja opiskelijan tukitoimet. Tietosuojavaltuutettu ohjaa ja valvoo henkilötietojen käsittelyä; www.tietosuoja.fi.

Salassapito ja julkisuuslaki liittyvät tiedonsaantioikeuteen. Kaikki asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia, jos ei ole erikseen mainittu salassapidosta (Vehkamäki, Lahtinen & Tamminen-Dahlman, 2013). Salassapito sisältää tietoa, joka ei ole julkista eli sisältävät tietoja, joita ei voi antaa ulkopuolisille. 

Salassapidossa on kolme ulottuvuutta; 1) asiakirjasalaisuus, 2) vaitiolovelvollisuus ja 3) hyväksikäyttökielto. Hyväksikäyttökielto tarkoittaa kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Kaksi viimeistä kohtaa koskettaa myös tallentamatonta tietoa.

Julkisuuslaissa käy ilmi mitkä ovat salassa pidettäviä asiakirjoja. Salassa pidettäviä asioita ovat mm. henkilöä tai terveydentilaa koskeva tieto sekä kaikki oppilashuollon asiakirjat ja koesuoritukset. Turvakiellossa on kyse siitä, ettei yhteystietoja välitetä eteenpäin. Julkisia asiakirjoja ovat sen sijaan opintosuoritusrekisteriotteet ja arvioinnit tmv., joissa ei käsitellä henkilökohtaisia ominaisuuksia.

Henkilötiedot ja niiden suojaaminen päivittäisessä työssä saattaa olla asia, joka unohtuu helposti ja työpöydälle voi jäädä opiskelijan henkilötietoja sisältäviä dokumentteja tai kone jää auki. Digimaailma aiheuttaa myös haasteita, monet asiat ovat niin tuoreita. Opettajan on syytä perehtyä salassapitoon ja henkilötietojen käsittelyyn ja miettiä miten voi turvata sen, etteivät henkilötiedot yms. pääse kolmansille henkilöille.

Lähteet:
Vehkamäki, P., Lahtinen, M. & Tamminen-Dahlman, A. 2013. Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa. Opas koulujen ja oppilaitosten käyttöön. 4. uudistettu painos. Oppaat ja käsikirjat 2013:7. Helsinki: Opetushallitus. www.oph.fi/download/152370_julkisuus_ja_tietosuoja_opetustoimessa.pdf
Henkilötietolaki 22.4.1999/523. www.finlex.fi
Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 21.8.1998/630. www.finlex.fi
Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. www.finlex.fi
Lastensuojelulaki 13.4.2007/417. www.finlex.fi
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621. www.finlex.fi
Lastensuojelulaki 13.4.2007/417. www.finlex.fi
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 30.12.2013/1287. www.finlex.fi


Miten opettajana varmistan, että opiskelijan oikeusturva toteutuu?

Oman ryhmäni tehtävänä oli laatia esitys siitä, miten opiskelijan oikeusturva toteutuu. Alla tiivistetysti ryhmätyömme esitys.

Jaottelimme oman esityksemme seuraavasti 1. Opetussuunnitelma, 2. Opintojen ohjaus, 3. Arviointi, 4. AHOT, hyväksiluku ja 5. Ympäristö.

Ihan aluksi määrittelimme sanan oikeusturva, joka on siis Suomen perustuslain mukaan jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka oikeudellisesti turvaa sen, että lakeja sovelletaan kaikkiin yhdenmukaisesti, tasapuolisesti ja puolueettomasti.

Keskityimme pohjustamaan esittelymme erilaisilla pohdintakysymyksillä. Ensimmäisenä pohdimme opetussuunnitelmaa/toteutussuunnitelmaa, jossa tulee esille mm. Tasapuolinen kohtelu ja hyvä hallintotapa. Tasapuolinen kohtelu tulee esille mm. siinä, että opintojakson vastuuhenkilön on huolehdittava siitä, että opintojakson vaatimustaso on kaikille opintojakson suorittajille yhdenmukainen ja oikeassa suhteessa siitä saatavaan opintopistemäärään (Joensuun yliopiston oikeusturvajohtosääntö 10 §, s.68). Opetussuunnitelman pitää olla myös suhteessa tutkinnon suorittamiseen varattavaan aikaan. Lapin ammattikorkeakoulun tutkintosääntö antaa ohjeita siitä, miten erilaisia suoritustavat täytyy ottaa huomioon ja missä vaiheessa ne tulee informoida opiskelijoille.

Toisena oli vuorossa opintojen ohjaus, eli opiskelijan oikeus saada ohjausta koko opintojen ajan (Yhdenvertaisuusperiaate, §6). Opiskelijalla yhdenvertaisuusperiaatteen mukainen oikeus saada opintoneuvontaa (Laukkanen M. 2008, 17). Yhdenvertaisuus ei kuitenkaan tarkoita tasapuolisuutta, vaan sisältää positiivisen erityiskohtelun. Henkilökohtaiset erityistarpeet määrittävät sitä mitä ja miten erityiskohtelu toteutuu. Erityistilanteista täytyy myös kertoa. Osion lopuksi pohdimme kuinka paljon ohjausta opettaja on velvoitettu antamaan opetuksen aikana? Tämä on hankala kysymys koska mitään yksiselitteistä vastausta ei tähän ole saatavilla. Ohjaus on monesti tilannekohtaista ja siinä on otettava huomioon myös opettajan oma jaksaminen ja resurssit. Ohjaukseen liittyvistä käytännöistä onkin hyvä keskustella opiskelijoiden kanssa heti opetuksen alussa.

Arviointiin liittyen nostimme esille opiskelijan oikeuden saada tietoa arvosteluperusteista. Opettajan on tehtävä arviointi mahdollisimman pian, mutta viimeistään kuukauden kuluessa tehtävän palauttamisessa / tenttimisestä. Opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua jos arviointi ei tyydytä. Dokumenttien tallentaminen on tärkeää opiskelijan oikeusturvan kannalta.

Lisäksi otimme esiin opiskelijan vilpillisen käyttäymisen esim. Koesuorituksen aikana. Vilppiin syyllistynyt poistetaan välittömästi tenttitilaisuudesta ja hänen suorituksensa hylätään. Opintosuoritus hylätään myös, jos vilppi havaitaan vasta jälkeenpäin. (Lapin AMK tutkintosääntö). Opiskelijalla on mahdollisuus tulla kuulluksi ennen rangaistustoimia.

Ahot, hyväksiluku; Opiskelija voi hakea opintosuunnitelmassaan olevista opinnoista ja harjoittelusta hyväksilukua kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suorittamistaan opinnoista. (Asetus ammattikorkea-kouluopinnoista 12§ ja Ammattikorkeakoululaki 37§). Hyväksilukeminen sisältää opintojen korvaamisen ja sisällyttämisen, sekä AHOT-menettelyn. Opiskelijan vastuulla on kuitenkin selvittää aiempi osaaminen opettajille. Hyväksiluvuista päättää oppilaitos, josta opiskelija hakee korvaavuuksia. Tähän avuksi tulisi olla oppilaitoksen oma menettelyohje.

Opintojen hyväksilukeminen on aina tapauskohtaista. Selkeiden yksiselitteisten sääntöjen tekeminen on vaikeaa. Tasa-arvoinen kohtelu ja johdonmukaisuus ovat tärkeäitä. Opettajan tehtävänä onkin tutustua oman oppilaitoksen menettelyohjeeseen ennen päätöksen tekoa. Päätökset tulisi pystyä myös perustelemaan. Pohdimme tässä osiossa myös sitä, kuinka vanha opintosuoritus voidaan lukea hyväksytyksi. Totesimme, että usein säännöt hyväksiluvusta ovat oppilaitoskohtaisia eikä niihin ole selkeää, yksiselitteistä vastausta.

Hyväksiluvun hylkäämispäätös tulisi tehdä opiskelijalle kirjallisesti. Hallintolain (45) mukaan kielteiseen päätökseen tulisi olla aina perustelut. Opiskelija voi pyytää opettajalta oikaisua kirjallisesti tai suullisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun on saanut hylkäämispäätöksen.

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen ympäristöön ja sitä oikeutta ammatillisissa oppilaitoksissa säätelevät lait ammatillisesta perus- ja aikuiskoulutuksesta sekä ammattikorkeakoululaki. Turvallisuus voidaan määritellä uhan ja vaaran poissalona. Turvallisuussuunnitelma ja perehdytys ovat toimenpiteitä edistää turvallisuutta. Pohdimme ryhmässä, miten opettaja voisi edesauttaa turvallista ympäristöä? Näistä ainakin erilaiset turvallisuutta ohjaavat suunnitelmat kuten pelastussuunnitelma ja järjestyssäännöt ovat tarpeen ja opettajan täytyy niihin tutustua. Myös opintosuunnitelmassa tulisi huomioida miten turvallisuus otetaan huomioon opiskelijan arjessa.

Pohdin kuinka paljon turvallisuus-asiat nousevat esille opettajien opetuksessa ja suunnittelussa. Otetaanko niitä riittävästi huomioon? Olen töissä ammattikorkeakoulussa, mutta siitä huolimatta minulla ei ole riittävän hyvää tietoa esim. käytännön turvallisuussuunnitelmasta.

Käsittelimme laajemmin aihetta täällä: https://padlet.com/sanna_m_palosaari/oikeusturva

Lähteet:
Lapin ammattikorkeakoulun tutkintosääntö:
http://julkiset.lapinamk.fi/DropOffLibrary/Lapin%20AMK%20tutkintosääntö.pdf

Laukkanen, M. 2008. Opiskelijan oikeusturva. Näkökohtia opiskelijoiden ennakolliseen ja jälkikäteiseen oikeusturvaan opinnoissa ja opiskelijavalinnoissa. Joensuun yliopisto. https://www2.uef.fi/documents/16189/1381063/oikeusturvaopas_2008.pdf/f55e21d9-3941-446a-bbb7-b58c998ae43d

Lapin AMK; hyvinvointi & ohjaussuunnitelma
Lapin AMK tutkintosääntö

Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. www.finlex.fi
Hallintolaki 6.6.2003/434. www.finlex.fi
Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 21.8.1998/630. www.finlex.fi