17.1. Tiedät opettajan toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet
Enlund, Luokkainen & Feld toteavat (2013), että opettajat eivät voi toimia työssään vapaasti parhaaksi näkemällään tavalla, vaan heidän toiminta-mahdollisuudet ovat rajoitetut. Rajoja heidän mukaansa aiheuttaa valtakunnallinen ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Resurssien rajallisuus vs. entistä yksilökeskeisempi opetus on selkeä dilemma.
Oma opettajakokemukseni pohjautuu hyvin lyhyeen tuttavuuteen opiskelijoiden kanssa. Minulla on kokemusta useammasta eri ryhmästä, mutta hyvin vähän vielä mahdollisuutta heihin varsinaisesti tutustua, saati tuntea heidät etukäteen. Tämä vaikuttaa väistämättä opetuksen suunnitteluun, erityisesti erityistarpeiden huomioimiseen. Sellaisia tarpeita on erittäin vaikea, jos ei mahdoton huomata massasta keskusteluyhteyden puuttuessa. Ehkä tähän olisi olemassa myös menetelmiä, mitä ei vielä ole itselleni vain vastaan tullut.
Tämä on varmasti jokapäiväistä arkea opettajan työssä. Omat odotukset vs. tiukat resurssit ja rajallinen mahdollisuus saada opiskelijaan henkilökohtainen kontakti. Dilemma syntyy erityisesti verkko-opetuksessa, jossa ei välttämättä koskaan tapaa opiskelijaa kasvokkain. Omat kokemukset opiskelijoista, heidän motivaatiosta ja oppimisesta jää pintapuoliseksi ja suppeaksi.
Opettajana toimiessa on mieltä askarruttanut myös eri menetelmien käyttäminen opetuksessa. Esimerkiksi opiskelijoiden aktivoinnissa ja osallistamisessa voi välillä joutua "pakottamaan" opiskelijoita, jotta vuorovaikutusta saadaan. Tämä ei kuitenkaan voi olla paras keino aktivoida, osallistuminen pitäisi tulla omasta tahdosta, erityisesti kun kyseessä on aikuisia opiskelijoita, ei lapsia.
Kuten totesin, opiskelijat ovat eri ikäisiä ja erilaisilla taustoilla varustettuja. Joillakin on jo perhe, toiset ovat juuri lukiosta valmistuneita. Ikähaitari ja kokemus voi olla hyvin erilainen. Erilaiset persoonallisuudet vaikuttavat myös, täytyykö hiljaisia ja aktiviisia sekoittaa vai panna hiljaiset ja aktiivset omiin ryhmiinsä? Mitä jos nämä kaksi eivät halua olla samassa ryhmässä, eivät tule toimeen? Tuleeko kaikkien kanssa tulla toimeen, aikuisenkin? Minusta erilaisille oppijoille tulee antaa tilaa, kaikki eivät voi olla aktiivisia ja ulospäinsuuntautuneita, vaan on erilaisia tapoja tehdä ja oppia.
Isompia haasteita minulla ei tällaisten asioiden kanssa ole ollut, mutta monesti nämä asiat tulevat esille vasta pidemmän ajan päästä. Mahdollisesti pidempi tarkkailu ja mahdollisuus keskustella opiskelijan kanssa avaavat asioita paremmin. Ehkä käytävällä opiskelijan kanssa keskustelu niitä näitä periaatteella voi tuoda opiskelijan lähemmäs?
17.2. Ymmärrät kestävän kehityksen periaatteita ammatillisessa koulutuksessa/korkeakoulussa
Ympäristöministeriö määrittelee kestävän kehityksen maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaksi jatkuvaksi, ohjatuksi yhteiskunnalliseksi muutokseksi. Päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tavoitteena on ottaa ympäristö, ihminen ja talous tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa (http://www.ym.fi/fi-fi/ymparisto/kestava_kehitys/mita_on_kestava_kehitys.)
Kestävään kehitykseen kuuluu; ekologinen kestävyys, taloudellinen kestävyys sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys.
Ekologinen ja taloudellinen kestävyys ovat ehkä tunnetuimpia käsitteitä, jotka tulevat mieleen kestävästä kehityksestä. Käsitteet liittyvät vahvasti fyysisiin resursseihin ja niiden käyttöön. Opettajan arvot ohjaavat paljon kestävän kehityksen mukaista toimintatapaa, mutta myös oppilaitos voi määritellä kestävän kehityksen arvot, ja näin olisi myös syytä tehdä. Opettajan ja oppilaitoksen kestävän kehityksen ydinarvot voivat perustua esimerkiksi resurssitehokkaaseen toimintatapaan, jossa pyritään suosimaan paperittomuutta ja kierrättämistä. Nämä on hyvä tuoda esille myös oppilaitoksen omilla sivuilla. Mm. OAMKin sivuilla on hyvin avattu heidän kestävän kehityksen periaatteita.
Tutustuin erilaisiin ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen toimintatapoihin opetustoiminnassa. Arvot ohjaavat yleisesti ja läpileikkaavasti oppilaitoksen toimintaa mm. opetuksen pedagogisessa lähestymistavassa. Ongelmaperustainen ja tutkiva oppiminen johdattavat opiskelijan ajattelemaan kriittisesti ja tutkimaan ilmiöitä kestävän kehityksen näkökulmasta. Myös etäopetus tukee osaltaan kestävän kehityksen periaatteita niin pedagogisesta kuin ekologisesta näkökulmasta.
Omassa opetusharjoittelussani kestävä kehitys oli olennainen osa opetussisältöä, erityisesti yrittäjyyden/liiketoiminnan/markkinoinnin näkökulmasta. Opiskelijoiden tavoitteena oli perehtyä kokonaisvaltaisesti kestävän kehityksen mukaiseen yritystoimintaan ja markkinointiin sekä ottaa kestävän kehityksen osa-alueet mukaan toimeksiannon työstämiseen. Kestävän kehityksen huomioiminen tarkoitti käytännössä yrityksen entistä vahvempaa ekologista tuotevalikoimaa, mutta myös kulttuurista näkökulmaa. Kulttuurisella näkökulmalla tarkoitan tässä paikallisen kulttuuriperinnön ottamista osaksi toimeksiantoa. Olen huomannut, että kulttuuri ja kulttuuriperintö tulee yhä vahvemmin esille opetustyössä eri oppiaineita läpileikkaavasti. Erilaisten kulttuurien ja ihmisten kohtaaminen (monikulttuurisuus) tukee myös kestävää kulttuurista ja sosiaalista kehitystä.
Sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä tukee myös yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys oppilaitoksissa; mahdollisuus saada tukea ja tietoa yhdenvertaisuuteen ja suvaitsevaisuuteen tukee oppilaitoksen kestävän kehityksen strategiaa. Lapin ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen periaate tulee esille esimerkiksi turvallisuusosaamisen strategisena painoalana. Turvallisuusosaaminen on otettu yhdeksi Lapin amkin keskeisimmistä strategisista painoaloista. Turvallisuus on myös kaikkia koulutusohjelmia läpileikkaava ja voi tarkoittaa niin fyysistä turvallisuutta kuin tietoturvaa.
On myös muistettava, että tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminnalla (TKI) on merkittävä osa oppilaitoksen kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Itselle kestävän kehityksen periaatteet ovat tuttuja TKI toiminnasta, joka taas palvelee oppilaitoksen asettamia strategisia tavoitteita ja linjauksia. Opetus ei millään tavalla ole, eikä pitäisi olla, irrallinen TKI toiminnasta.
On myös muistettava, että tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminnalla (TKI) on merkittävä osa oppilaitoksen kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Itselle kestävän kehityksen periaatteet ovat tuttuja TKI toiminnasta, joka taas palvelee oppilaitoksen asettamia strategisia tavoitteita ja linjauksia. Opetus ei millään tavalla ole, eikä pitäisi olla, irrallinen TKI toiminnasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti