Kehittymissuunnitelma

Esitys Padletissa

Aloitin opettajan pedagogiset opintoni vuosi sitten (2016) kesäkuussa. Aloitimme yhteisillä lähipäivillä Torniossa, jossa tutustuimme toisiimme ja kävimme läpi tulevia (osaamisperusteisia) opintoja. Ryhmäni kuului OAMKin erillisryhmään.

Lähipäivien jälkeen oli vuorossa HOPSin täydentäminen. Aluksi oli erittäin haastavaa ajatella osaamisperustaisesti, isompina kokonaisuuksina. Yksi oppi oli myös sietää epävarmuutta siitä, miten opinnot pitäisi suorittaa. Vanha malli opintojakso-kohtaisista suorituksista oli piintynyt päähän tiukasti. Osaamisperustaisuus avasi kuitenkin uudenlaisen maailman ja mietin voitaisiinko sitä soveltaa vastaavassa laajuudessa omassa ammattikorkeakoulussa. Uuden OPSin suunnittelutyössä olen päässyt tutustumaan tulevaan opetussuunnitelmaan, mutta siitä huolimatta näen vielä useita esteitä täysimääräiselle osaamisperustaiselle opetukselle. Monet näistä esteistä liittyvät opetuksen hallinnollisiin ja teknisiin ratkaisuihin.


Koulutuksen suuntaviivat ja tulevaisuuden näkymät, vuosi 2020

Koulutus on jatkuvassa muutoksessa, se on selvä. Ammattikorkeakoulu erityisesti. Monta fuusiota ja yksityistäminen on tehnyt siitä itsestäänselvyyden. Uskon koulutuksen kehittyvän yhä enemmän yrittäjämäiseen ja “Learning by doing” - tekemällä oppimiseen. Erilaiset digipedagogiset ratkaisut (mm. mobiiliratkaisut) kehittyvät edelleen ja mahdollisuus yhteisölliseen oppimiseen verkossa kasvaa. Samalla kasvaa kansainvälistyminen. Ihmisten liikkuminen opintojen perässä maasta toiseen tulee olemaan yhä helpompaa. Koulutusohjelmien tulee vastata muuttuvan maailman tarpeisiin ja kilpailu opiskelijoista kiristyy. Tästä on myös viitteitä Euroopan komission strategiassa vuodelle 2020.
https://ec.europa.eu/info/strategy/european-semester/framework/europe-2020-strategy_en

Yhdeksi haasteeksi näen myös yhteisopettajuuden, joka vaatii erilaisia toimintatapoja kuin ennen. Itse pidän ko. toimintatapaa mielenkiintoisena ja hedelmällisenä tapana opettaa, se edellyttää kuitenkin jokaisen opettajan panosta. Haasteena on myös löytää yhteinen aika suunnittelulla, haasteet kertautuvat aina sitä mukaan kuin opettajien määrä kasvaa. Ristiriitatilanteiden kasvaminen on myös todennäköistä.


Loogisen viitekehyksen menetelmä (LFA) opetuksessa

Oma opetuskokemukseni perustuu yksittäisiin kursseihin, lähinnä verkossa. Viime keväänä suunnittelin ja toteutin opetuskokonaisuuden / moduulin liiketoiminnan opiskelijoille. Moduulin nimi oli “International sustainable marketing and selling”. Kokonaisuus oli yhteensä 10 op laajuinen kokonaisuus. Toimin ensimmäistä kertaa yhteisopettajuuteen perustuvassa kokonaisuudessa, jossa oli niin kielen kuin liiketoiminnan opettajia. Oma roolini liittyi tuotteistamiseen ja tarinankerrontaan (story design). Olin myös vastuussa yrittäjän toimeksiannosta.

Pedagoginen lähestymistapani oli yhteistoiminnallinen ja perustui projektioppimiseen. Yrittäjällä oli tarve, josta lähdettiin tekemään suunnitelmaa pienryhmissä. Kävimme läpi toimeksiantoa sekä vierailimme yrittäjän luona benchmarking vierailulla. Opiskelijoiden piti tutustua yrittäjän liiketomintaan. Lisäksi sovelsin projektityössä hyödynnettyä Loogisen Viitekehyksen (LFA) menetelmää työpajamaisessa työskentelyssä (https://en.wikipedia.org/wiki/Logical_framework_approach).

Loogisen viitekehyksen menetelmä perustuu nimensä mukaisesti loogisuuteen, jossa lopputuloksena syntyy projektisuunnitelman tarkoitus (tavoite), tulokset ja toimenpiteet. Työpajan tavoitteena on täsmentää erityisesti projektin/kehittämistehtävän tarkoitus. Niitä on yleensä määritelty vain yksi. Tämä oli ensimmäisiä kertoja kun sain käytännön kokemusta ko. menetelmästä opetuksessa. Projektisuunnittelussa työpaja on yleensä 1-2 päivän mittainen syväluotaava työpaja, jonka tavoitteena on myös jokaisen osallistujan osallistaminen.

Opetusharjoittelussa roolini opettajana oli myös antaa palautetta ja arvioida opiskelijoita moduulin puolivälissä ja lopuksi. Järjestimme myös arviointikeskustelun yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoille oli mahdollisuus antaa myös meille opettajille yhteisesti palautetta. Palautetta keräsin myös Google Formin kautta.


Kehittymistarpeet / -suunnitelma

Kehittymistarpeeni liittyvät seuraaviin asioihin

1) suunnittelu ja -toteutusosaaminen
2) arviointi- ja palauteosaaminen

Suunnittelun (ja toteutusosaamisen) osalta tavoitteena on kehittää loogisen viitekehyksen mallia osana opetusta. Haasteita ovat seuraavat tekijät:

1) lähituntien rajallinen määrä, yhtenäinen kesto on liian suppea (työpaja on suunniteltu kestämään vähintään yhden kokonaisen päivän)
2) opiskelijoiden määrä (yleensä liian isot ryhmät työpajatyöskentelyyn
3) työtilan/luokan rajoitukset -->ei välttämättä mahdollisuutta työpajamaiseen työskentelyyn.

Näihin em. haasteisiin on mahdollista vaikuttaa mm. opetuksen suunnittelun vaiheessa. Opetusharjoitteluni päättyi ko. työpajan toteuttamiseen, joka oli myös yksi haaste. Työpajan jälkeen täytyy olla aikaa purkaa tuloksia yhdessä opettajan/ohjaajan/fasilitaattorin kanssa.

Opetus-sessiot kestävät yleensä pari tuntia kerrallaan ja työpaja on suunniteltava siten, että tuntien aikana pääsemme sekä yhdessä että pienryhmissä käsittelemään kehittämistehtävää (=toimeksiantoa).

Tämä edellyttää menetelmän tiivistämistä, mutta myös käytännön kokemusta. Menetelmää on mahdollisuus myös jatkaa pienryhmissä, itsenäisesti, ilman opettajaa. Tämä kuitenkin vaatii menetelmän ymmärrystä ja sen läpikäyntiä käytännössä. Menetelmää on kyllä melko looginen, nimensä mukaisesti, mutta sen käytännön soveltaminen edellyttää harjoittelua ja menetelmän ymmärtämistä.

Itse olen kokenut havainnollistavan ja värikoodein perustuvan opetuksen olevan avuksi omalle ymmärtämiselle. Kokonaisuuksien hahmottaminen on myös selkeämpää kun sen näkee yhdellä silmäyksellä seinältä. Tämä on myös osa LFA malia.

Turvallisuuden näkökulma on myös asia, johon vastaisuudessa tulee keskitettyä huomioita. Vaikka turvallisuusohjeet ovat melko selkeästi näkyvillä, ei niihin opetuksen yhteydessä tule riittävästi kiinnitettyä huomiota.

Opettajan toimintaa ohjaavat lait ja asetukset ovat olleet melko epäselviä vielä ennen opintojen alkua. Pidin koulutusta lakeihin ja asetuksiin erittäin tärkeän ymmärtää opettajan työssä.


Ammattipedagogiset periaatteet

Olen jo kasvatustieteen maisteriopintojen jälkeen pitänyt opettajan ohjauksellista merkitystä kaikkein merkittävimpänä resurssina. Itse pidän omina vahvuuksinani henkilö- ja ryhmäkohtaista ohjausta. Opetusaiheeni ovat olleet myös vahvasti käytännönläheisiä, johon ei teoreettinen opetus sovellu. Opiskelijoiden heittämine aiheen pariin kuitenkin riippuu paljon opiskelijoiden valmiuksista. Aina ei ole välttämättä hyvä aloittaa tyhjästä, heittämällä opiskelijat “kylmään veteen”. Itse olen kokenut johdannon aiheeseen tärkeänä.

Opiskelijat saavat olla erilaisia, kaikkien ei tarvitse olla yhtälailla aktiivisia tunneilla - osallistua kuitenkin täytyy. Opiskelijoille olisikin annettava erilaisia mahdollisuuksia osallistua. Olen huomannut, että sillä luokan hiljaisimmilla on lopulta eniten sanottavaa. Tämän huomasin myös opetusharjoittelun aikana.


Tulevaisuuden suunnitelmat ja suuntaviivat

Tulevana lukuvuotena tulen hyödyntämään LFA menetelmää sekä jalostamaan siitä yhä toimivampaa mallia erilaisille oppijoille, erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin. Olen jo sopinut opetusvierailuista ja yhteisopettajuudesta seuraavalle lukuvuodelle. Tarkoitus olisi käydä keskustelua myös kaupan ja kulttuurin koulutusvastaavan kanssa siitä, voisinko tehdä yksittäisiä opetustunteja päätyöni ohella.

Nykyisen organisaationi, Lapin amkin suuntaviivat strategiatasolla ovat melko selkeät. Opetus- ja TKI toiminnassa yhteisen strategian noudattaminen on yhä tärkeämpää. Itse koen monimuotoisen opetuksen tärkeäksi osaksi opetusta, opiskelijan yksilöllinen- ja ryhmäojaaminen on erityisen tärkeitä opetuksessani myös jatkossa.

Opettajan rooli ohjaajana korostuu LFA menetelmässä. Opettaja toimii enemmän ns. fasilitaattorina, joka ohjaa työpajaa kohti asetettuja tavoitteita. Fasilitaattorin tavoitteena on toimia puolueettomasti ottamatta kantaa sisällöllisiin asioihin. Hän (ulkopuolisena) voi kuitenkin havaita epäloogisuuksia ja puutteita suunnitelmassa.

Keräsin palautetta LFA-mallista ja palaute on ollut yleisesti ottaen melko positiivista. Yleensäkin toiminnallinen työpaja on aina hyvä vastapaino teoreettiselle opetukselle. Oma opetukseni projektihallinan osalta on vahvasti käytännönläheistä, tekemällä oppimista. Jotkin yhteisopettajuuden osiot kuitenkin edellyttivät teoreettisen tiedon omaksumista.

Jatkossa haluaisin keskittyä opetuksessa myös purkamaan työpajan aikana saadut tuotokset yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opetusharjoittelussani siihen ei ollut mahdollisuutta ja se jäi hieman "kaivelemaan".


Ammattipedagogisen ajattelun kehittyminen

Olen saanut opinnoistani ja opetusharjoittelusta paljon uusia ajatuksia. Itse koen arviointiosaamisen ehkä haateellisimmaksi sillä se vaatii tarkkaa ennakkosuunnittelua arviointikriteereistä. Arviointikriteerit tulee myös kertoa selkeästä opiskelijoille. Omat opetuskokemukseni verkossa ovat olleet erityisen haastavia, koska opiskelijat ovat etäällä, eikä heihin saa missään vaiheessa henkilökohtaista /live-kontaktia. Tunteja on ollut yleensä myös hyvin suppeasti opintokokonaisuuden laajuteen nähden. Olen kokenut tämän haastavaksi ja toivonut enemmän henkilökohtaist/ryhmäkohtaista ohjausta. Yhdellä kesäkurssilla päädyin antamaan halukkailla ohjausta opetuksen ulkopouolella ns. live-ohjauskeskusteluiden muodossa.

Ohjausresurssit ovat siis toinen itseäni mietityttävä asia, koska yleensä opettajat kokevat sitä olevan liian vähän, ainakin omassa viiteryhmässä keskustelut yleensä liittyvät ohjaus/opetusresurssin supeaan määrään. Yksi haaste opettajana tulevaisuudessa on miettiä mahdollisimman tehokkaita ohjauksen ja opetuksen muotoja. Miten lähi/etätunneistä saisi mahdollisimman paljo irti ja kuinka paljon minun on mahdollista ohjata opiskelijoita etänä? Olisiko tietyistä menetelmistä apua tähän?

Opinnoissani tuli jälleen ajankohtaiseksi miettiä erilaisia oppijoita. Termi, joka on tuttu kasvatustieteen opinnoista, mutta käytännön kokemus puuttuu. Yhdeksi haasteeksi koin sen, ettei yksittäisen tuntien pohjalta pääse vielä tutustumaan opiskelijoihin riittävästi.

Loogisen viitekehyksen menetelmän koin olevan hyvä menetelmä myös erilaisille oppijoille, erityisesti heille, joille havainnollistava opetus on hyödyksi. Kenellepä se ei olisi.

Kansalaisaktiivisuus & mediakasvatus: Opettaja mediakasvattajana

Viis linkkiä aiheeseen Opettaja Mediakasvattajana

Sometaidot ovat vielä monella lapsenkengissä, tästä erimerkkinä tapaus Poliisi, joka on juuri nyt kuuma puheenaihe. Poliiseille tullaankin antamaan lähitulevaisuudessa lisää somekoulutusta.

1. Mediakasvatuksen perussivusto: http://www.mediakasvatus.fi
Mediakasvatusseura 

2. MLL eli Mannerheimin Lastensuojeluliitto on tuottanut materiaalia, koulutuksia/työpajoja mediakasvatukseen, MLL toimii lasten ja perheiden hyväksi ja heillä on myös erilaisia tukipalveluita lapsiperheille

3. Myös Pelastakaa lapset ry tuottaa materiaalia ja infoa liittyen mediakasvatukseen, erityisesti lasten mediakasvatukseen, sivusto on luonut aineistoa vanhemmille esim. nettivihje -sivusto.

4. Kansallisen Audiovisuaalisen Instituutin Mediakasvatusfoorumi järjestetään vuoden 2017 lokakuussa

MEKU toimii mediakasvatuksen asiantuntijaviranomaisena ja edistää mediakasvatuksen asemaa yhteiskunnassa.

5. Oppimisen online perusmateriaalia aiheeseen liittyen löytyy täältä; 

LFA - Havainnollistava työpajamenetelmä osana opetusharjoittelua

Opetusharjoittelussa oli käytössäni menetelmä, jota käytetään melko yleisesti projektityössä ja on siksi tuttu. Halusin soveltaa menetelmää opetusharjoittelussani. Menetelmän avulla oli mahdollista ottaa havainnolllistavampi ote projektimaiseen työskentelyyn. Opetusharjoitteluni yhteydessä pyrin ottamaan huomioon erilaiset oppijat, tässä yhteydessä arvioin menetelmän tukevan muun muassa havainnollistamista. Menetelmän olen kokenut itse aikoinaan hyväksi tavaksi saada kokonaisuus hahmotettua yhdellä silmäyksellä värikoodeja hyödyntäen.

Kyseessä on myös yhteistoiminnallisesta oppimisesta ja pienryhmätyöskentelystä; prosessin aikana tehtiin töitä niin yhdessä kuin pienryhmissä. Kyseessä on Loogisen viitekehyksen menetelmä (LFA), jossa tavoitteena oli havainnollistaa seinälle oppimistehtävän runko yhteistyössä opiskelijoiden kanssa staattisia lappuja hyväksi käyttäen.

Ajatuksena oli kirjailla lapuille mahdollisiman lyhyesti ydinasiat toimeksiannon pohjalta. Toimeksiantona opiskelijoilla oli laatia tarinankerrontaa hyödyntävä markkinointisuunnitelma paikalliselle yrittäjälle.

Hahmottamista edesauttoi myös asioiden kertaaminen ja ääneen lukeminen. Itse, opettajana, toimin "työpajan" ohjaajana tai sparraajana, ohjaten prosessia oikeaan suuntaan. Tavoitteena oli session lopuksi hahmottaa projektirunko kokonaisuudessaan seinältä. Tämä sisälsi niin asiakokonaisuuden kuin loogisuuden (tulokset vs. toimenpiteet jne). Menetelmää on käytetty projektitoiminnassa luomaan parempi käsitys syy-seuraussuhteista.

Sovelsin menetelmää omassa opetuksessani, koska koin opiskelijoiden tarvitsevan ohjausta projektimaisen oppimistehtävän tekemiseen ja kokonaisuuden hahmottamiseen. Opiskelijat jatkoivat oppimistehtävän työstämistä pienryhmissä. Otin heille kuvia seinällä olevasta tuotoksesta sekä tein siitä yksinkertaisen taulukon Moodle-oppimisympäristöön.

Keräsin opetuksestani, mutta erityisesti loogisen viitekehyksen menetelmästä myös palautetta. Kävimme menetelmää läpi palautekeskustelu-tilaisuudessa. Oli mukava kuulla, että usea opiskelija piti tätä toiminnallista menetelmää hyvänä; opiskelijat pääsivät itse liikkumaan tilassa ja asettamaan lappuja seinälle. Lisäksi menetelmä koettiin auttavan ajatusprosessin käynnistämisessä.
Värikoodit olivat hyvä apu staattisissa lapuissa, jotta eri kategoriat on helpompi hahmottaa. Ohjeistin käyttämään mahdollisimman lyhyitä asiasanoja, mielellään keppikirjaimilla kirjoitettuna.

Tilan merkitys on tärkeä tässä menetelmässä. Jouduinkin varaamaan opiskelijoille yhteistoiminnalliseen työskentelyyn paremmin sopivan tilan, jossa järjestelin penkit puolikaaren muotoon seinää vasten. Näin sain opiskelijoihin suoran katsekontaktin ja pääsin osalllistamaan opiskelijoita tasapuolisesti. Oli onni, ettei opiskelijaryhmä muodostunut kovin suureksi.

Toinen oppimista tukeva menetelmä oli yritysvierailun järjestäminen. Opiskelijat haastattelivat yrittäjiä itse ennalta laatimiensa kysymysten pohjalta. Haastattelu/keskustelutilanteet myös taltioitiin nauhurille ja ladattiin Moodleen. Opiskelijoilla oli näin ollen mahdollisuus palata materiaalin ääreen myöhemmin jos heillä oli ollut esimerkiksi vaikeuksia ymmärtää kaikkea paikan päällä.

Olen testannut opetusharjoitteluni jälkeen LFA menetelmää myös muissa ryhmissä vierailevana opettajana. Haluankin edelleen kehittää menetelmää opetukseen paremmin sopivaksi. Siinä on toki omat haasteensa, koska yleensä prosessi vaatii paljon aikaa jota opetustuokioissa ei ole. Lisäksi ryhmän koko voi vaikeuttaa menetelmän onnistunutta hyödyntämistä. Se on kuitenkin hyvä ajatusprosessin ohjaaja ja rakentaja. Menetelmää voi soveltaa myös itsenäisesä työskentelyssä, kunhan sen periaatteet ymmärtää.

Kansainvälisyys- ja monikulttuuriosaaminen

Käsittelen KV asioita sekä  kansainvälisyysstrategia omalla välilehdellä täällä !

Turvallisuusosaaminen

3. Otat huomioon opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa opiskelijan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden

• Opetat ja ohjaat opiskelijan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden huomioiden. 

Käsitteet, Lait ja dokumentit ja Turvallinen arki.


OSA 1. Käsitteet - Mitä tarkoittavat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus?

Fyysisen turvallisuuden tarkoitus on suojata niin henkilökuntaa kuin opiskelijoita onnettomuuksilta ja muilta fyysisiltä uhilta työpäivän aikana. Fyysistä turvallisuutta voivat uhata esimerkiksi piha-alueen liukkaus, kampusalueen liikenne, väärinsijoitellut kalusteet tmv. Jokapäiväiset turvallisuusriskit.

Työskentelen ja suoritin opetusharjoitteluni Lapin ammattikorkeakoulun Kaupan ja kulttuurin osaamisalalla, Tornion kampuksella. Olen tutustunut toimintaympäristööni ja sen turvallisuuspolitiikkaan vuosien saatossa. Tornion yksikön Minerva rakennus on kompakti paketti, jossa niin henkilökunta kuin opiskelijat ovat tottuneet työskentelyyn tiukoissa neliöissä. Rakennus on ollut viime vuosina muutoksentilassa. Paljon tavaraa on kertynyt kulkuväylille. Tämä on jokapäiväinen turvallisuusuhka, joka koskettaa niin henkilökuntaa kuin opiskelijoita.

Harvinaisempia turvallisuusuhkia ovat esimerkiksi tulipalot tai vaikkapa uhkaavasti käyttäytyvä opiskelija. Turvallisuusuhkien torjumiseen tai ennaltaehkäisyyn on Lapin amkissa perustettu turvallisuustyöryhmät sekä turvallisuuspolitiikka, järjestyssäännöt sekä pelastussuunnitelmat. Turvallisuusohjeet on tuotettu henkilökunnan tutustuttavaksi. Omassa opetuksessani ensimmäinen fyysistä turvallisuutta uhkaava tekijä oli mielestäni opetuksen järjestäminen ahtaassa tietokoneluokassa, lisäksi pelastusteiden sijainti on mietityttänyt rakennuksessa esimerkiksi tulipalon sattuessa.

Sosiaalinen turvallisuus liittyy ihmisten, tässä tapauksessa opiskelijoiden, väliseen kanssakäyntiin. Ymmärrän sosiaalisen turvallisuuden käsitteen mahdollisuutena suorittaa opintoja häiriöttä opettajista ja kanssaoppijoista koostuvassa yhteisössä. Tavoitteena on kuulua ryhmään tai opiskelijayhteisöön siinä määrin kuin se itselle sopii, ottaen huomioon myös erilaiset persoonallisuudet. Omassa opetuksessa mietin, kuinka paljon opiskelijoita tulee tai kannattaa pistää erilaisiin ryhmiin, jos se tuntuu opiskelijasta epämiellyttävältä? Toisaalta toisiin syvemmin tutustuminen edesauttaa ryhmäytymistä, toisaalta se voi aiheuttaa turhaa kitkaa.

Psyykkiseen turvallisuuteen liittyy mahdollisuus saada opintojen ohjausta tai apua kriisitilanteissa. Lapin ammattikorkeakoulun Tornion kampuksella opiskelijoiden hyvinvointipalveluita koordinoi Maria Sipilä. Lisäksi kampuksella tarjotaan terveydenhoitopalveluita.

Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus nivoutuu monesti yhteen. Esimerkiksi kiusaamistapauksissa voidaan uhata niin opiskelijan fyysistä kuin psyykkistä turvallisuutta. Kiusaaminen vaikuttaa myös opiskelijan sosiaaliseen turvallisuuteen. Opiskelija ei tunne olevansa turvassa yhteisössä.


OSA 2. Lait ja dokumentit - Mitkä turvallisuuteen liittyvät lait ja dokumentit opettajan täytyy tuntea?

Pelastuslaki:
Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä riskien ja uhkien ehkäisemiseksi on asetettu pelastuslaki sekä työturvallisuuslaki. Pelastuslain mukaan jokaisella on velvollisuus toimia hädän hetkellä sekä huolehtia yleisestä turvallisuudesta. Pelastussuunnitelma on laadittava ja siihen on henkilökunnan perehdyttävä.

Lapin ammattikorkeakoulussa eri osaamisaloille on perustettu ns. turvallisuustyöryhmät, jotka voivat puuttua riskeihin. Työryhmään kuuluu turvallisuusvastaava. Apuna on useita eri toimijoita, kuten kuraattori ja viestintäosasto. Tarpeen mukaan eri alan asiantuntijoita voidaan liittää työryhmään.

Koko henkilökunnalla, ml. Opettajilla on toimeenpanovastuu tehtävänsä edellyttämässä laajuudessa. Lapin amk järjestää henkilökunnalle ja opiskelijoille myös turvallisuuskoulutusta sekä infotilaisuuksia ja harjoituksia säännöllisesti. Henkilötilaisuudet voivat olla myös paikka päivittää tietoja ja infota.

Lapin amkin turvallisuuspolitiikka löytyy täältä: http://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Lapin-AMKin-tapa-toimia/Turvallisuus/Turvallisuuspolitiikka.

Työturvallisuuslaki:
Ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaa myös työturvallisuuslaki; työolosuhteiden turvaamiseksi. Lakia sovelletaan oppilaan ja opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä. Työturvallisuuslakin piiriin liittyy myös väkivallan tai häirinnän uhka, sen ehkäisy ja ennakointi. Myös työskentely-ympäristön siisteys ja järjestys liittyvät työturvallisuuslakiin.

Omassa opetuksessa työturvallisuuslakiin perustuvia seikkoja on erityisesti ympäristön siisteys sekä ahtaus. Kuten aiemmin mainitsin, on Tornion kampuksella paljon esteitä ja mahdollisia vaaranpaikkoja niin työhuoneissa kuin käytävillä. Tilat ovat ahtaita ja johtoja voi risteillä pitkin lattioita. Riittävä ilmanvaihto on myös yksi opetukseen sekä keskittymisen vaikuttava tekijä.

Huomioitavaa on, että myös kanssaopiskelijoiden tulisi huomioida työturvallisuus jokapäiväisessä elämässä huolehtimalla kanssaihmisistä ja ympäristön siisteydestä. Lisäksi – joillekin fyysisen uhkan voi aiheuttaa liialliset hajusteet. Niistä, kuten paperipölystä, on viime aikoina ollut puhetta erityisesti ympäristön viihtyvyyden kannalta.

Kaupan ja kulttuurin koulutusohjelmissa turvallisuus liittyy myös riskien hallintaan, johon kuuluvat niin liiketoiminnallinen kuin tietoturva-näkökulmat.

Laadittavat suunnitelmat:
Perehdyin OPH:n materiaaleihin sekä harjoittelu-oppilaitoksen ohjeistukseen opiskelijahuollosta, kriisisuunnitelmasta sekä suunnitelmaan oppilaiden suojaamisesta väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

OPH:n materiaaleissa todetaan, että opetuksen järjestäjän on tehtävä tarvittavat suunnitelmat edellä mainituista asioista sekä valvottava suunnitelmien noudattamista. Kriisisuunnitelman osalta Lapin amkin talokohtainen turvaopas antaa ohjeita yllättävissä tilanteissa sekä kriisitilanteiden ehkäisyyn. Turvaoppaassa on myös tietoa uhkaavan henkilön kohtaamisesta. Opetustilanteessa ja ennen sitä on opettajan hyvä tietää mm. hätäpoistumisreitit sekä esimerkiksi ohjeet tapaturman tai sairauskohtauksen sattuessa.

Lapin amkin sivuilla on erityisesti opiskelijalle suunnattuja yhteystietoja sekä tietoa mm. kiusaamisen ja häirintään liittyen. Opiskelijankunnan häirintäyhdyshenkilöt ovat tarvittaessa saatavilla. Sivuilta saa tietoa myös opiskelijahyvinvoinnista, joita ovat mm. kuraattori-, liikunta- sekä opiskelijaterveydenhuolto-palvelut. Opettajana tehtäväni on tutustua opiskelijalle tarjottaviin palveluihin sekä niitä tarjoaviin avainhenkilöihin, jotta voin tarvittaessa ohjata opiskelijoita oikeaan suuntaan, oikeiden palveluiden äärelle. Päihteisiin liittyen on myös laadittu oma ohjeistuksensa, johon opettajan on syytä perehtyä.

Turvallisuuskansio:
Turvallisuusohjeistukseen olen pääasiassa tutustunut verkon välityksellä. Lapin ammattikorkeakoululla on sivuillaan mm. turvallisuusopas, josta löytyy talokohtaiset turvaohjeet. Tässä tapauksessa tutustuin Tornion toimipisteen oppaaseen. Turvallisuusohjeet sekä huomioliivit löytyvät myös käytävän varrelta ja henkilökuntaa on perehdytetty erilaisiin vaaratilanteisiin. Tärkeimmät turvallisuusseikat ovat tulleet tutuiksi jo aiemmin työssäni samaisessa koulussa.


OSA 3. Turvallinen arki - Mitä turvallisuuteen liittyviä vastuita ja velvollisuuksia sinulle opettajana kuuluu?

Tarkastele opettajan toimintaa kriittisesti. Miten opettajan olisi pitänyt toimia?

3.1 Kiusaaminen: Videolla oli hyvin ilmeinen kiusaamistapaus. Opettaja tuli tilanteeseen ja olisi pitänyt selvittää tilanne. Opettaja ei antanut oppilaalle mahdollisuutta vastata, vaan hän oletti opiskelijan itse aiheuttaneen sotkun.

3.2 Tulipalo: Opettaja ei ole tainnut tutustua turvallisuus-ohjeisiin, joista pitäisi löytyä tieto miten tulipalo-tilanteessa tulisi toimia. Olennaisia asioita on tietää hätäpoistumisreitit ja yhteinen kokoontumispaikka. Opettajan tulisi ottaa rauhallisesta asia hallintaan ja johdatettava opiskelijat rauhallisesti ulos tilasta. Opettaja ei myöskään ollut kovin esimerkillinen parkkeeratessaan autonsa pelaastielle.

3.3 Sairauskohtaus: Opettajan tulisi seurata ja kuulostella oppilaiden hyvinvointia, jos jotain hälytysmerkkejä ilmenee olisi opettajan syytä selvittää tilanne pysäyttämällä koko porukan ja selvittämällä onko opiskelijalla kaikki hyvin.

3.4 Uhkatekijä: Tilanteeseen tulisi puuttua. Opettaja suhtautui opiskelijaan "hankalana tapauksena", joka ilkeyttään ei osallistu/tee tehtäviään. Kuitenkin taustalla voi olla jotain vakavaa, esimerkiksi masennusta. Opettaja voi lähestyä opiskelijaa tuntien jälkeen yksityisesti ja pyrkiä selvittämään mistä on kyse. Jos opiskelija käyttäytyy selkeän uhkaavasti on opettajan hyvä ottaa yhteys esimerkiksi koulukuraattoriin ja terveydenhuoltoon. Uhkaustapaukset on otettava vakavasti ja niihin on puututtava välittömästi.

3.5 Tietoturva: Vaikka opettaja huolellisesti lukitsi jälkeensä oven, oli hän kovin huolettomasti niitä antamassa opiskelijoille. Opettajan tulisi valvoa kuka pääsee tilaan ja mitä he siellä tekevät. Opettajan on myös huolehdittava, että tärkeät (erit. henkilötietoja) sisältävät paperit eivät ole näkyvillä. Koneenkäyttäjien tulee huolehtia, että tietokoneet suljetaan/lukitaan kun koneelta poistutaan, vaikka hakemaan kahvia.

Kokemuksia opetusharjoittelusta; International Sustainable Marketing & Selling, kevät 2017

Opetusharjoitteluni ajoittui keväälle 2017. Harjoitteluni tein Lapin ammattikorkeakoulun Liiketalouden kansainväliseen koulutusohjelmaan, opintokokonaisuuteen nimeltä International Sustainable marketing and selling. Opiskelijat olivat kolmannen vuoden kansainvälisen liiketalouden opiskelijoita. Opintokokonaisuus oli yhteensä 10 opintopisteen laajuinen ja sen toteutus perustui yhteisopettajuuteen. Mukana oli eri alojen opettajia, esimerkiksi kieltenopetusta. Toimin kurssilla myös toimeksiantajana Our Stories -projektin puitteissa. Tavoitteena oli, että kevään aikana opiskelijat työstävät projektin toimeksiantoa yhdessä eri opettajien kanssa. Oma roolini opintokokonaisuudessa oli muotoilla opiskelijoille toimeksianto, joka liittyi tarinan hyödyntämiseen osana valitun yrityksen markkinointia, tuotteita ja palveluita. Etsin kurssille myös varsinaisen toimeksianto-yrityksen eli tosielämän casen. Yritys oli nimeltään Mustapartas Aitta, jonne kävimme tutustumassa toisella opetuskerrallani. Lisäksi järjestin vierailun projektikumppanimme torniolaisen Studio E-Cityn luokse. Case-yritys Mustapartas Aitta oli mielestäni malliesimerkki yrityksestä, jolla oli mahdollisuus hyödyntää Mustaparta-tarinaa, mutta toiminta oli vielä kovin alussa. Opiskelijoiden työpanokselle oli siis tilausta.

Toimeksiantona tarinoiden hyödyntäminen case-yrityksessä

Aivan ensimmäisellä opetuskerralleni muotoilin toimeksiannon sekä valmistelin lyhyen orientaation tarinallistamisen käsitteeseen sekä projektini tavoitteisiin. Ensimmäisen kerran tavoitteena oli myös tutustua opiskelijoihin sekä heidän osaamiseensa. Opetus koostui alkuesittelystä sekä ryhmätyöskentelystä. Lopuksi opiskelijat esittelivät minulle ryhmätyönsä tuloksia. Opiskelijat olivat jo aiemmin ryhmäytyneet omiin työskentely-tiimeihin, joten he saivat jatkaa niissä. Ensimmäisenä ryhmätehtävänä minulla oli tehtävänä tutkia kansainvälisiä tarinallisten esimerkkejä tosielämän yritystoiminnasta.

Moodle –oppimisympäristö oli käytössä opintomateriaalien, oppimistehtävien sekä tehtävänpalautusten alustana. Moodlea käytettiin myös lähituntien välisenä kommunikointipaikkana. Moodle-ympäristön haaste omasta näkökulmasta oli sen sekavuus; useamman opettajan ollessa mukana rakentamassa ympäristöä, tulee siitä helposti sekava. Opiskelijat vaikuttivat olevan melko tottumattomia Moodlen käyttäjiä, siitä huolimatta että se on ollut jo pitkään opiskelijoiden ja opettajien käytössä.

Kuten kävi ilmi, koulutus oli kansainvälistä. Puhekieli vaihteli myös itsellä sen mukaan, mikä milloinkin vaikutti parhaalta ratkaisulta ko. tilanteessa. Opetusmateriaalin valmistelin lähtökohtaisesti englanniksi. Yritysvierailut oli paras järjestää suomeksi. Kansainvälisyys oli kuitenkin osa kokonaisuutta, koska case-yritys sijaitsi virallisesti Ruotsin-puolella. Yrittäjä kertoi myös rajalla yrittämiseen liittyvistä haasteista.

LFA –työpaja opiskelijoiden ideoinnin käynnistäjänä

Viimeisillä lähitunneilla vedin opiskelijoiden ns. Loogisen viitekehyksen työpajan. Englanniksi Logical Framework Approach (LFA). Tämä on tuttu menetelmä projektitoiminnasta ja halusin testata menetelmää opetuksessa siihen liittyvistä haasteista huolimatta. Haasteita olivat mm. Opetussession lyhyt aika sekä menetelmään sisään pääseminen. Opiskelijoilla oli ollut vielä hyvin vähän aikaa miettiä varsinaista toimeksiantoa, joten ajatukset olivat vielä melko raakileita. Palautekeskustelussa sain kuitenkin mukavaa palautetta, jonka mukaan työpajan toiminnallisuutta pidettiin hyvänä, lisäksi työpajan sanottiin saavan ajatukset ja ideat liikkeelle.

Vielä tämän jälkeen annoin opiskelijoille välipalautetta heidän suunnitelmista sekä esityksistä. Lisäksi järjestimme yhteisen palaute-keskustelun, jossa keräsimme suullista palautetta opiskelijoilta heidän kokemuksistaan tehtävän tekemisessä. Lopputuloksia pääsin katsomaan videoilta, sillä opiskelijat olivat työstäneet jokainen ryhmissään visuaalisen video-esityksen yritykselle. Kirjallista palautetta keräsin Google kyselyn avulla. Palautekyselyn laadin alunperin Suomenkieli ja viesintä -kurssille, jossa kävin vierailevana opettajana. Olen purkanut tätä aihetta arviointiosiossa täällä

LFA –menetelmän testaaminen vierailevana opettajana

Tuutorini Kati oli mukana seuraamassa opetustani työpajatyöskentelyn aikana. Keskustelimme mahdollisuudesta testata ja kerätä kokemuksia loogisen viitekehyksen työpajasta osana opetusta myös muilla kursseilla, vierailevana opettajana. Tein kaksi vierailua, joista toinen vierailu suuntautui suomen kielen ja viestinnän kurssille, jossa tehtiin viestintäsuunnitelmaa tapahtumanmarkkinointiin. Keräsin myös heitä palautetta Google kyselyllä. Pohjana oli samainen kyselylomake. Vierailin kyseisellä opintojaksolla yhteensä kaksi kertaa, ensimmäisellä kerralla vedin samaisen loogisen viitekehyksen työpajan, toisella kerralla kävimme lävitse opiskelijoiden työstämää viitekehystä. Haasteena oli tälläkin kertaa hyvin rajallinen aika.

Toteutusosaaminen

Olen purkanut kokemuksiani opetus-kokemuksistani Toteutusosaaminen -välilehdellä. Pyrin avaamaan myös pedagogisia lähestymistapoja.