Yrittäjyys - tulevaisuuden vai sittenkin nykyisyyden ala

Yrittäjyydestä on tullut itsensä työllistämisen muoto. Varsinaisen yritystoiminnan lisäksi puhutaan paljon yrittäjämäisestä työskentelystä, projektimaisesta oppimisesta jne. Onko yrittäjyys siis tulevaisuuden vai nykyisyyden työskentelytapa?

Itse koen - palkkatöistä huolimatta - tekeväni työtäni yrittäjämaisesti. Projektipäällikkönä ja -suunnittelijana työni on myös hyvin projektiluontoista. Kuukausipalkka juoksee, mutta ilman projekteja (=tulosta) ei ole töitä. Yrittäjämäinen työskentelytapa on arkipäivää myös monessa muussa työssä.

PK ja mikroyritysten merkitys kasvaa koko ajan nyky yhteiskunnassa – suuryritysten määrä vähentynyt vuosikymmenten saatossa. Jopa 98,9% on alle 50 hengen yrityksiä! Jo yli kymmenen vuoden ajan uudet työpaikat ovat syntyneet PK-sektorille (Yrittäjyys Suomessa - Lapin yrittäjät).




Kuva: Veli-Matti Lampun PPT materiaali, Tulevaisuuden työ ja yrittäjyys–tietoa, taitoa ja asennetta.

Toinen esimerkki yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöistä on NY = Nuori Yrittäjyys. NY ohjelmia on eri koulutusasteille ja eri kohderyhmille. Korkea-asteen ohjelma NY start-up antaa valmiin toimintaympäristön ideoiden kokeilemiselle käytänössä. Erilaisia akaemiamalleja on kokeiltu myös Lapin AMKissa vuosien ajan. Jyväskylän AMKin Tiimiakatemia on toiminut esimerkkinä monelle vastaavalle toteutukselle.

Miten kansainvälinen verkosto edesauttaa yrittäjyyskasvatusta

Omassa työssä yrittäjyyskasvatus merkittävässä roolissa. Vedän tällä hetkellä kahta kansainvälistä projektia, kummassakin toimitaan läheisessä suhteessa alueen elinkeinoelämän kanssa tuoden oppilatosmaailmaa lähemmäs yrittäjiä - ja yrittäjiä lähemmäs oppilaitosta, tässä tapauksessa Lapin ammattikorkeakoulua. Yrittäjyyskasvatus on hyvin lähellä jokapäiväistä työtä myös oman osaamisalani kautta, jossa koulutetaan liiketalouden ammattilaisia.

Lapin AMK on kehittänyt aktiivisesti erilaisia innovaatio-konsepteja, kuten InnoMaraton ja Creative Steps. Nämä konseptit perustuvat yrittäjien toimeksiantoihin. Opiskelijat toimivat tiimeissä innovoiden yrittäjille mm. uusia tuotteita ja palveluita. Tämä on yksi esimerkki yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöistä.

Creative Momentum hankkeen (NPA) perusideana on tukea luovien alojen yrittäjien pääsyä kansainvälisille markkinoille Euroopan harvaanasutuilla alueilla. Creative Steps prosessin lisäksi kehitämme mm. yrittäjien mentorointia sekä tarjoamme konkreettisia mahdollisuuksia kansainväliseen verkostoitumiseen. Hankkeissa toimitaan alueen eri toimijoiden ja sidosryhmien välillä (mm. Lapin yrittäjät) – mietitään yhdessä miten voidaan kehittää yhdessä alueen mahdollisuuksia.

Olen itse ollut kehittämässä kansainvälistä Creative Steps -konseptia yhteistyössä opettajien kanssa. Creative Steps on osa koordinoimiani Creative Edge ja Creative Momentum -hankkeita. Creative Momentum -hanke on tällä hetkellä käynnissä ja juuri viime kesänä saatiin Creative Steps 2.0 pyöräytettyä lävitse.

Digitaalisuus luo yrittäjyydelle uusia mahdollisuuksia. Avoimet verkostot eivät tunne valtakunnan rajoja, voit luoda kansainvälisiä suhteita omalta kotisohvalta melko pienellä vaivalla. Perifeerisillä alueilla, jossa itsekin olemme, digitaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia erityisesti luovan alan yrittäjille.


Yrittäjyyskasvatusten superpäivä
Oulun koulutuspäivä oli antoisa, erityiesti sen toiminnallinen osa. Se antoi uutta ajattelun aihetta ja avarsi omaa ajattelua. Varsinaiset puheenvuorot eivät itsessään tuoneet paljoa uutta tietoa, vaikkakin olivat mielenkiintoisia. Aiemmissa kappaleissa vedän näitä puheenvuoroja yhteen (mm. tulevaisuuden työ - Veli-Matti Lamppu)

Loppupävän keskustelun aiheita oli mm. miten oppilaitokset voisivat käytännössä tehdä yrittäjän kansa yhteistyötä ja miten voidaan ohjata opiskelijaa kohti yrittäjyyttä?
 Aiheet herättivät paljon keskustelua tiimeissä. Keskustelun aiheita olivat mm. Lapin AMKIn hallinnoima Innovaatio-assistentti -projekti, joka tuo korkeakoulutetut työttömät työnhakijat toteuttaman yrityksen kehittämisprojekteja.

Omia julkaisuja/artikkeleita aiheeseen liittyen
- Kaukussa kuhisee 2015, toim. Merivirta Minttu
- Support for Young Innovative Entrepreneurs; building networks within the Barents region (ENPI Kolarctic) - Puukko Saila-Inkeri, Merivirta Minttu

Oppimisteoriat ja mallit - Pohdintoja Konnektivismiin

Webinaari liittyi seuraaviin osaamistavoitteisiin:

2.1 Ymmärrät ja hyödynnät suunnittelua ohjaavia oppimisen teorioita ja oppimiskäsityksiä
2.2 Ymmärrät oppimisprosessin merkityksen opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa
5.3 Käytät pedagogisesti perusteltuja, monipuolisia opetus- ja ohjausmenetelmiä

12 Reflektoit omaa osaamistasi hyödyntämällä opetukseen, ohjaukseen ja oppimiseen liittyviä teorioita ja alan tutkimustuloksia.

Saimme valita seuraavista aihealueista:

Konnektivismi, digiajan oppimisteoreettisia näkökulmia
Oppivat organisaatiot
Aikuisen opiskelijan oppiminen ja ohjaaminen ja
Autenttinen oppiminen

Oma ryhmämme, Tupettajat valitsivat aiheeksi Konnektivismin, näkökulman oppimiseen uudessa digitaalisessa ympäristössä. Päädyimme jatkamaan samalla linjalla kuin aiemmin, eli valitsimme tällä kertaa yhteiseksi työskentely- ja esitysalustaksi cogglen. Coggle on mind-map työkalu, jota voi käyttää yhteisölliseen tiedonrakenteluun. Meille se tuntui toimivan tosi hyvin.
Mitä on konnektivismi?




Connectivism - My EM203 Learning Style

Mind-map hieman kiemuraisine lonkeroineen ja haaroineen kuvaa hyvin konnektivismin periaatetta; kaikki liittyy kaikkeen, tieto on ja luodaan verkostoissa ja jaetaan eteenpäin. Digitaaliset ja avoimet ympäristöt ovat konnektivismin perusta. PLE = Personal learning environment on opiskelijan oma oppimisympäristö esimerkiksi blogi, PLN = Personal Learning Network taas ovat verkostoja jaettujen mielenkiinnon ympärillä.

Konnektivismiin sisältyy ajatus opiskelijasta itseohjautuvana oppijana ja opettajaa oppimisen ohjaajana. Opiskelijan oppiminen tapahtuu verkostoissa (networks) ja solmukohdissa (nodes), jossa eri asioiden hahmottaminen ja tiedon tuottaminen realisoituu (http://sometek.fi/verkostojen-aikakausi-konnektivismi-ja-kytkeytynyt-oppiminen/).

Tupettajat ryhmässä keskustelimme myös aiheeseen liittyvistä haasteista, kuten tiedon yksipuolistumisesta tai tietoturva-asioista. Digitalisaatio on tullut mm. peruskouluihin niin ryminällä, että opettajien on vaikea pysyä perässä. Miten valmentaa opettajia ottamaan huomioon mm. tekijänoikeus- ja tietoturva-asiat?

Konnektivismi: https://coggle.it/diagram/V-WCL-WllwYXCYrY

Kriittinen näkökulma

Löysin mielenkiintoisen kolumnin Potilaan lääkärilehdessä 37/15, psykologian professori Liisa Keltinkangas-Järvinen kritisoi ajatusta uudesta diginatiivista ja itseohjautuvasta sukupolvesta, joka tietää luonnostaan miten käyttää tietotekniikkaa ja kehittävät itseohjautuvasti omat metakognitiiviset taidot. Keltinkangas-Järvinen toteaa tutkimussarjojen todistavan muuta; diginatiivit eivät ole kriittisiä ongelmanratkaisijoita, van luottavat ensimmäiseen löytyvään tietoon ja toimivat näin enemmänkin passiivisinä tiedon kuluttajina.

Totuus toki voi löytyä ennemmin jostain puolesta välistä, mutta mielestäni digihehkutuksen keskellä on otettava myös hieman kriittisempi näkökulma :)

Hupparihörhön artikkeli Tieteen Kuvalehdessä (26.9.2016) aiheena "Digitalisaatio on vanha juttu"

Ammatillinen kohtaaminen ja opiskelijan ohjaaminen

Webinaari liittyi mm. seuraaviin osaamistavoitteisiin:
15. Ohjaat opiskelijan ammatillista kasvua ottaen huomioon oppimisprosessin vaiheen
16. Toimit tavoitteellisessa vuorovaikutuksessa sekä opiskelijoiden että ammatillisen koulutuksen/korkeakoulun muiden toimijoiden kanssa
16.1. Kohtaat opiskelijat ryhmänä ja yksilöinä tilanteen mukaan

Tupettajat -ryhmä pääsi tositoimiin saatuamme ensimmäisen tiimitehtävän, joka liittyi opiskelijaryhmän ohjaamiseen. Osa ryhmän jäsenistä oli jo aloittanut oppimistehtävän työstämisen, itsellä viikonlopulla oli vielä Aleksanterin 3-vuotis synttäreiden järjestelyt. Kun synttärijärjestelyt oli saatu purkkiin ja vieraat kestittyä, oli aikaa keskittyä oppimistehtävään.

Lue lisää ammatillinen kohtaaminen välilehdeltä