2.1 Ymmärrät ja hyödynnät suunnittelua ohjaavia oppimisen teorioita ja oppimiskäsityksiä
2.2 Ymmärrät oppimisprosessin merkityksen opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa
5.3 Käytät pedagogisesti perusteltuja, monipuolisia opetus- ja ohjausmenetelmiä
12 Reflektoit omaa osaamistasi hyödyntämällä opetukseen, ohjaukseen ja oppimiseen liittyviä teorioita ja alan tutkimustuloksia.
Saimme valita seuraavista aihealueista:
Konnektivismi, digiajan oppimisteoreettisia näkökulmia
Oppivat organisaatiot
Aikuisen opiskelijan oppiminen ja ohjaaminen ja
Autenttinen oppiminen
Oma ryhmämme, Tupettajat valitsivat aiheeksi Konnektivismin, näkökulman oppimiseen uudessa digitaalisessa ympäristössä. Päädyimme jatkamaan samalla linjalla kuin aiemmin, eli valitsimme tällä kertaa yhteiseksi työskentely- ja esitysalustaksi cogglen. Coggle on mind-map työkalu, jota voi käyttää yhteisölliseen tiedonrakenteluun. Meille se tuntui toimivan tosi hyvin.
Mitä on konnektivismi?
Connectivism - My EM203 Learning Style
Mind-map hieman kiemuraisine lonkeroineen ja haaroineen kuvaa hyvin konnektivismin periaatetta; kaikki liittyy kaikkeen, tieto on ja luodaan verkostoissa ja jaetaan eteenpäin. Digitaaliset ja avoimet ympäristöt ovat konnektivismin perusta. PLE = Personal learning environment on opiskelijan oma oppimisympäristö esimerkiksi blogi, PLN = Personal Learning Network taas ovat verkostoja jaettujen mielenkiinnon ympärillä.
Konnektivismiin sisältyy ajatus opiskelijasta itseohjautuvana oppijana ja opettajaa oppimisen ohjaajana. Opiskelijan oppiminen tapahtuu verkostoissa (networks) ja solmukohdissa (nodes), jossa eri asioiden hahmottaminen ja tiedon tuottaminen realisoituu (http://sometek.fi/verkostojen-aikakausi-konnektivismi-ja-kytkeytynyt-oppiminen/).
Tupettajat ryhmässä keskustelimme myös aiheeseen liittyvistä haasteista, kuten tiedon yksipuolistumisesta tai tietoturva-asioista. Digitalisaatio on tullut mm. peruskouluihin niin ryminällä, että opettajien on vaikea pysyä perässä. Miten valmentaa opettajia ottamaan huomioon mm. tekijänoikeus- ja tietoturva-asiat?
Konnektivismi: https://coggle.it/diagram/V-WCL-WllwYXCYrY
Kriittinen näkökulma
Löysin mielenkiintoisen kolumnin Potilaan lääkärilehdessä 37/15, psykologian professori Liisa Keltinkangas-Järvinen kritisoi ajatusta uudesta diginatiivista ja itseohjautuvasta sukupolvesta, joka tietää luonnostaan miten käyttää tietotekniikkaa ja kehittävät itseohjautuvasti omat metakognitiiviset taidot. Keltinkangas-Järvinen toteaa tutkimussarjojen todistavan muuta; diginatiivit eivät ole kriittisiä ongelmanratkaisijoita, van luottavat ensimmäiseen löytyvään tietoon ja toimivat näin enemmänkin passiivisinä tiedon kuluttajina.
Totuus toki voi löytyä ennemmin jostain puolesta välistä, mutta mielestäni digihehkutuksen keskellä on otettava myös hieman kriittisempi näkökulma :)
Hupparihörhön artikkeli Tieteen Kuvalehdessä (26.9.2016) aiheena "Digitalisaatio on vanha juttu"
Kriittinen näkökulma
Löysin mielenkiintoisen kolumnin Potilaan lääkärilehdessä 37/15, psykologian professori Liisa Keltinkangas-Järvinen kritisoi ajatusta uudesta diginatiivista ja itseohjautuvasta sukupolvesta, joka tietää luonnostaan miten käyttää tietotekniikkaa ja kehittävät itseohjautuvasti omat metakognitiiviset taidot. Keltinkangas-Järvinen toteaa tutkimussarjojen todistavan muuta; diginatiivit eivät ole kriittisiä ongelmanratkaisijoita, van luottavat ensimmäiseen löytyvään tietoon ja toimivat näin enemmänkin passiivisinä tiedon kuluttajina.
Totuus toki voi löytyä ennemmin jostain puolesta välistä, mutta mielestäni digihehkutuksen keskellä on otettava myös hieman kriittisempi näkökulma :)
Hupparihörhön artikkeli Tieteen Kuvalehdessä (26.9.2016) aiheena "Digitalisaatio on vanha juttu"
Jälleen hyvää pohdintaa Saila! Ja Coggle oli erittäin onnistunut valinta työkaluksi nimenomaan tässä teemassa!
VastaaPoistaKriittinen tarkastelu oppimiseen ja opettamiseen liittyvistä "ismeistä" on todella tärkeää myös siksi, että osaa punnita eri valintojen ja ratkaisujen tuloksia sekä niiden vaatimaa panostusta mahdollisimman realistisesti. Esimerkiksi tällä hetkellä kun digiloikkaa ajetaan vaatimustasolla hyvin vahvasti läpi koko suomalaisen koulutusjärjestelmän, mutta samanaikaisesti resursseja opettajien täydennyskouluttamiseen on vähän, joudutaan oppilaitoksissa tarkkaan miettimään mihin asiaan panostaminen tuottaa parhaat (tai hyvät) tulokset. Ja samalla jokainen yksittäinen opettaja joutuu miettimään millä omalla osaamisella pystyn tuottamaan laadukasta opetusta. Helposti mennään myös siihen toiseen halpaan, että ajatellaan digitaalisuuden vähentävän opettajan työtä ja siten tuovan säästöä. No, jokainen joka antaa etäopetusta, tietää että asia ei ole ihan näin yksinkertainen :)