Opetusharjoittelussa oli käytössäni menetelmä, jota käytetään melko yleisesti projektityössä ja on siksi tuttu. Halusin soveltaa menetelmää opetusharjoittelussani. Menetelmän avulla oli mahdollista ottaa havainnolllistavampi ote projektimaiseen työskentelyyn. Opetusharjoitteluni yhteydessä pyrin ottamaan huomioon erilaiset oppijat, tässä yhteydessä arvioin menetelmän tukevan muun muassa havainnollistamista. Menetelmän olen kokenut itse aikoinaan hyväksi tavaksi saada kokonaisuus hahmotettua yhdellä silmäyksellä värikoodeja hyödyntäen.
Kyseessä on myös yhteistoiminnallisesta oppimisesta ja pienryhmätyöskentelystä; prosessin aikana tehtiin töitä niin yhdessä kuin pienryhmissä. Kyseessä on Loogisen viitekehyksen menetelmä (LFA), jossa tavoitteena oli havainnollistaa seinälle oppimistehtävän runko yhteistyössä opiskelijoiden kanssa staattisia lappuja hyväksi käyttäen.
Ajatuksena oli kirjailla lapuille mahdollisiman lyhyesti ydinasiat toimeksiannon pohjalta. Toimeksiantona opiskelijoilla oli laatia tarinankerrontaa hyödyntävä markkinointisuunnitelma paikalliselle yrittäjälle.
Hahmottamista edesauttoi myös asioiden kertaaminen ja ääneen lukeminen. Itse, opettajana, toimin "työpajan" ohjaajana tai sparraajana, ohjaten prosessia oikeaan suuntaan. Tavoitteena oli session lopuksi hahmottaa projektirunko kokonaisuudessaan seinältä. Tämä sisälsi niin asiakokonaisuuden kuin loogisuuden (tulokset vs. toimenpiteet jne). Menetelmää on käytetty projektitoiminnassa luomaan parempi käsitys syy-seuraussuhteista.
Sovelsin menetelmää omassa opetuksessani, koska koin opiskelijoiden tarvitsevan ohjausta projektimaisen oppimistehtävän tekemiseen ja kokonaisuuden hahmottamiseen. Opiskelijat jatkoivat oppimistehtävän työstämistä pienryhmissä. Otin heille kuvia seinällä olevasta tuotoksesta sekä tein siitä yksinkertaisen taulukon Moodle-oppimisympäristöön.
Keräsin opetuksestani, mutta erityisesti loogisen viitekehyksen menetelmästä myös palautetta. Kävimme menetelmää läpi palautekeskustelu-tilaisuudessa. Oli mukava kuulla, että usea opiskelija piti tätä toiminnallista menetelmää hyvänä; opiskelijat pääsivät itse liikkumaan tilassa ja asettamaan lappuja seinälle. Lisäksi menetelmä koettiin auttavan ajatusprosessin käynnistämisessä.
Värikoodit olivat hyvä apu staattisissa lapuissa, jotta eri kategoriat on helpompi hahmottaa. Ohjeistin käyttämään mahdollisimman lyhyitä asiasanoja, mielellään keppikirjaimilla kirjoitettuna.
Tilan merkitys on tärkeä tässä menetelmässä. Jouduinkin varaamaan opiskelijoille yhteistoiminnalliseen työskentelyyn paremmin sopivan tilan, jossa järjestelin penkit puolikaaren muotoon seinää vasten. Näin sain opiskelijoihin suoran katsekontaktin ja pääsin osalllistamaan opiskelijoita tasapuolisesti. Oli onni, ettei opiskelijaryhmä muodostunut kovin suureksi.
Toinen oppimista tukeva menetelmä oli yritysvierailun järjestäminen. Opiskelijat haastattelivat yrittäjiä itse ennalta laatimiensa kysymysten pohjalta. Haastattelu/keskustelutilanteet myös taltioitiin nauhurille ja ladattiin Moodleen. Opiskelijoilla oli näin ollen mahdollisuus palata materiaalin ääreen myöhemmin jos heillä oli ollut esimerkiksi vaikeuksia ymmärtää kaikkea paikan päällä.
Olen testannut opetusharjoitteluni jälkeen LFA menetelmää myös muissa ryhmissä vierailevana opettajana. Haluankin edelleen kehittää menetelmää opetukseen paremmin sopivaksi. Siinä on toki omat haasteensa, koska yleensä prosessi vaatii paljon aikaa jota opetustuokioissa ei ole. Lisäksi ryhmän koko voi vaikeuttaa menetelmän onnistunutta hyödyntämistä. Se on kuitenkin hyvä ajatusprosessin ohjaaja ja rakentaja. Menetelmää voi soveltaa myös itsenäisesä työskentelyssä, kunhan sen periaatteet ymmärtää.
3. Otat huomioon opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa opiskelijan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden
Opetat ja ohjaat opiskelijan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden huomioiden.
Käsitteet, Lait ja dokumentit ja Turvallinen arki.
OSA 1. Käsitteet - Mitä tarkoittavat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus?
Fyysisen turvallisuuden tarkoitus on suojata niin henkilökuntaa kuin opiskelijoita onnettomuuksilta ja muilta fyysisiltä uhilta työpäivän aikana. Fyysistä turvallisuutta voivat uhata esimerkiksi piha-alueen liukkaus, kampusalueen liikenne, väärinsijoitellut kalusteet tmv. Jokapäiväiset turvallisuusriskit.
Työskentelen ja suoritin opetusharjoitteluni Lapin ammattikorkeakoulun Kaupan ja kulttuurin osaamisalalla, Tornion kampuksella. Olen tutustunut toimintaympäristööni ja sen turvallisuuspolitiikkaan vuosien saatossa. Tornion yksikön Minerva rakennus on kompakti paketti, jossa niin henkilökunta kuin opiskelijat ovat tottuneet työskentelyyn tiukoissa neliöissä. Rakennus on ollut viime vuosina muutoksentilassa. Paljon tavaraa on kertynyt kulkuväylille. Tämä on jokapäiväinen turvallisuusuhka, joka koskettaa niin henkilökuntaa kuin opiskelijoita.
Harvinaisempia turvallisuusuhkia ovat esimerkiksi tulipalot tai vaikkapa uhkaavasti käyttäytyvä opiskelija. Turvallisuusuhkien torjumiseen tai ennaltaehkäisyyn on Lapin amkissa perustettu turvallisuustyöryhmät sekä turvallisuuspolitiikka, järjestyssäännöt sekä pelastussuunnitelmat. Turvallisuusohjeet on tuotettu henkilökunnan tutustuttavaksi. Omassa opetuksessani ensimmäinen fyysistä turvallisuutta uhkaava tekijä oli mielestäni opetuksen järjestäminen ahtaassa tietokoneluokassa, lisäksi pelastusteiden sijainti on mietityttänyt rakennuksessa esimerkiksi tulipalon sattuessa.
Sosiaalinen turvallisuus liittyy ihmisten, tässä tapauksessa opiskelijoiden, väliseen kanssakäyntiin. Ymmärrän sosiaalisen turvallisuuden käsitteen mahdollisuutena suorittaa opintoja häiriöttä opettajista ja kanssaoppijoista koostuvassa yhteisössä. Tavoitteena on kuulua ryhmään tai opiskelijayhteisöön siinä määrin kuin se itselle sopii, ottaen huomioon myös erilaiset persoonallisuudet. Omassa opetuksessa mietin, kuinka paljon opiskelijoita tulee tai kannattaa pistää erilaisiin ryhmiin, jos se tuntuu opiskelijasta epämiellyttävältä? Toisaalta toisiin syvemmin tutustuminen edesauttaa ryhmäytymistä, toisaalta se voi aiheuttaa turhaa kitkaa.
Psyykkiseen turvallisuuteen liittyy mahdollisuus saada opintojen ohjausta tai apua kriisitilanteissa. Lapin ammattikorkeakoulun Tornion kampuksella opiskelijoiden hyvinvointipalveluita koordinoi Maria Sipilä. Lisäksi kampuksella tarjotaan terveydenhoitopalveluita.
Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus nivoutuu monesti yhteen. Esimerkiksi kiusaamistapauksissa voidaan uhata niin opiskelijan fyysistä kuin psyykkistä turvallisuutta. Kiusaaminen vaikuttaa myös opiskelijan sosiaaliseen turvallisuuteen. Opiskelija ei tunne olevansa turvassa yhteisössä.
OSA 2. Lait ja
dokumentit - Mitkä turvallisuuteen liittyvät lait ja dokumentit opettajan täytyy tuntea?
Pelastuslaki:
Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä riskien ja uhkien ehkäisemiseksi on asetettu pelastuslaki sekä työturvallisuuslaki. Pelastuslain mukaan jokaisella on velvollisuus toimia hädän hetkellä sekä huolehtia yleisestä turvallisuudesta. Pelastussuunnitelma on laadittava ja siihen on henkilökunnan perehdyttävä.
Lapin ammattikorkeakoulussa eri osaamisaloille on perustettu ns. turvallisuustyöryhmät, jotka voivat puuttua riskeihin. Työryhmään kuuluu turvallisuusvastaava. Apuna on useita eri toimijoita, kuten kuraattori ja viestintäosasto. Tarpeen mukaan eri alan asiantuntijoita voidaan liittää työryhmään.
Koko henkilökunnalla, ml. Opettajilla on toimeenpanovastuu tehtävänsä edellyttämässä laajuudessa. Lapin amk järjestää henkilökunnalle ja opiskelijoille myös turvallisuuskoulutusta sekä infotilaisuuksia ja harjoituksia säännöllisesti. Henkilötilaisuudet voivat olla myös paikka päivittää tietoja ja infota.
Työturvallisuuslaki:
Ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaa myös työturvallisuuslaki; työolosuhteiden turvaamiseksi. Lakia sovelletaan oppilaan ja opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä. Työturvallisuuslakin piiriin liittyy myös väkivallan tai häirinnän uhka, sen ehkäisy ja ennakointi. Myös työskentely-ympäristön siisteys ja järjestys liittyvät työturvallisuuslakiin.
Omassa opetuksessa työturvallisuuslakiin perustuvia seikkoja on erityisesti ympäristön siisteys sekä ahtaus. Kuten aiemmin mainitsin, on Tornion kampuksella paljon esteitä ja mahdollisia vaaranpaikkoja niin työhuoneissa kuin käytävillä. Tilat ovat ahtaita ja johtoja voi risteillä pitkin lattioita. Riittävä ilmanvaihto on myös yksi opetukseen sekä keskittymisen vaikuttava tekijä.
Huomioitavaa on, että myös kanssaopiskelijoiden tulisi huomioida työturvallisuus jokapäiväisessä elämässä huolehtimalla kanssaihmisistä ja ympäristön siisteydestä. Lisäksi – joillekin fyysisen uhkan voi aiheuttaa liialliset hajusteet. Niistä, kuten paperipölystä, on viime aikoina ollut puhetta erityisesti ympäristön viihtyvyyden kannalta.
Kaupan ja kulttuurin koulutusohjelmissa turvallisuus liittyy myös riskien hallintaan, johon kuuluvat niin liiketoiminnallinen kuin tietoturva-näkökulmat.
Laadittavat suunnitelmat:
Perehdyin OPH:n materiaaleihin sekä harjoittelu-oppilaitoksen ohjeistukseen opiskelijahuollosta, kriisisuunnitelmasta sekä suunnitelmaan oppilaiden suojaamisesta väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.
OPH:n materiaaleissa todetaan, että opetuksen järjestäjän on tehtävä tarvittavat suunnitelmat edellä mainituista asioista sekä valvottava suunnitelmien noudattamista. Kriisisuunnitelman osalta Lapin amkin talokohtainen turvaopas antaa ohjeita yllättävissä tilanteissa sekä kriisitilanteiden ehkäisyyn. Turvaoppaassa on myös tietoa uhkaavan henkilön kohtaamisesta. Opetustilanteessa ja ennen sitä on opettajan hyvä tietää mm. hätäpoistumisreitit sekä esimerkiksi ohjeet tapaturman tai sairauskohtauksen sattuessa.
Lapin amkin sivuilla on erityisesti opiskelijalle suunnattuja yhteystietoja sekä tietoa mm. kiusaamisen ja häirintään liittyen. Opiskelijankunnan häirintäyhdyshenkilöt ovat tarvittaessa saatavilla. Sivuilta saa tietoa myös opiskelijahyvinvoinnista, joita ovat mm. kuraattori-, liikunta- sekä opiskelijaterveydenhuolto-palvelut. Opettajana tehtäväni on tutustua opiskelijalle tarjottaviin palveluihin sekä niitä tarjoaviin avainhenkilöihin, jotta voin tarvittaessa ohjata opiskelijoita oikeaan suuntaan, oikeiden palveluiden äärelle. Päihteisiin liittyen on myös laadittu oma ohjeistuksensa, johon opettajan on syytä perehtyä.
Turvallisuuskansio:
Turvallisuusohjeistukseen olen pääasiassa tutustunut verkon välityksellä. Lapin ammattikorkeakoululla on sivuillaan mm. turvallisuusopas, josta löytyy talokohtaiset turvaohjeet. Tässä tapauksessa tutustuin Tornion toimipisteen oppaaseen. Turvallisuusohjeet sekä huomioliivit löytyvät myös käytävän varrelta ja henkilökuntaa on perehdytetty erilaisiin vaaratilanteisiin. Tärkeimmät turvallisuusseikat ovat tulleet tutuiksi jo aiemmin työssäni samaisessa koulussa.
OSA 3. Turvallinen arki - Mitä turvallisuuteen liittyviä vastuita ja velvollisuuksia sinulle opettajana kuuluu?
Tarkastele opettajan toimintaa kriittisesti. Miten opettajan olisi pitänyt toimia?
3.1 Kiusaaminen: Videolla oli hyvin ilmeinen kiusaamistapaus. Opettaja tuli tilanteeseen ja olisi pitänyt selvittää tilanne. Opettaja ei antanut oppilaalle mahdollisuutta vastata, vaan hän oletti opiskelijan itse aiheuttaneen sotkun.
3.2 Tulipalo: Opettaja ei ole tainnut tutustua turvallisuus-ohjeisiin, joista pitäisi löytyä tieto miten tulipalo-tilanteessa tulisi toimia. Olennaisia asioita on tietää hätäpoistumisreitit ja yhteinen kokoontumispaikka. Opettajan tulisi ottaa rauhallisesta asia hallintaan ja johdatettava opiskelijat rauhallisesti ulos tilasta. Opettaja ei myöskään ollut kovin esimerkillinen parkkeeratessaan autonsa pelaastielle.
3.3 Sairauskohtaus: Opettajan tulisi seurata ja kuulostella oppilaiden hyvinvointia, jos jotain hälytysmerkkejä ilmenee olisi opettajan syytä selvittää tilanne pysäyttämällä koko porukan ja selvittämällä onko opiskelijalla kaikki hyvin.
3.4 Uhkatekijä: Tilanteeseen tulisi puuttua. Opettaja suhtautui opiskelijaan "hankalana tapauksena", joka ilkeyttään ei osallistu/tee tehtäviään. Kuitenkin taustalla voi olla jotain vakavaa, esimerkiksi masennusta. Opettaja voi lähestyä opiskelijaa tuntien jälkeen yksityisesti ja pyrkiä selvittämään mistä on kyse. Jos opiskelija käyttäytyy selkeän uhkaavasti on opettajan hyvä ottaa yhteys esimerkiksi koulukuraattoriin ja terveydenhuoltoon. Uhkaustapaukset on otettava vakavasti ja niihin on puututtava välittömästi.
3.5 Tietoturva: Vaikka opettaja huolellisesti lukitsi jälkeensä oven, oli hän kovin huolettomasti niitä antamassa opiskelijoille. Opettajan tulisi valvoa kuka pääsee tilaan ja mitä he siellä tekevät. Opettajan on myös huolehdittava, että tärkeät (erit. henkilötietoja) sisältävät paperit eivät ole näkyvillä. Koneenkäyttäjien tulee huolehtia, että tietokoneet suljetaan/lukitaan kun koneelta poistutaan, vaikka hakemaan kahvia.
Opetusharjoitteluni ajoittui keväälle 2017. Harjoitteluni tein Lapin ammattikorkeakoulun Liiketalouden kansainväliseen koulutusohjelmaan, opintokokonaisuuteen nimeltä International Sustainable marketing and selling. Opiskelijat olivat kolmannen vuoden kansainvälisen liiketalouden opiskelijoita. Opintokokonaisuus oli yhteensä 10 opintopisteen laajuinen ja sen toteutus perustui yhteisopettajuuteen. Mukana oli eri alojen opettajia, esimerkiksi kieltenopetusta. Toimin kurssilla myös toimeksiantajana Our Stories -projektin puitteissa. Tavoitteena oli, että kevään aikana opiskelijat työstävät projektin toimeksiantoa yhdessä eri opettajien kanssa. Oma roolini opintokokonaisuudessa oli muotoilla opiskelijoille toimeksianto, joka liittyi tarinan hyödyntämiseen osana valitun yrityksen markkinointia, tuotteita ja palveluita. Etsin kurssille myös varsinaisen toimeksianto-yrityksen eli tosielämän casen. Yritys oli nimeltään Mustapartas Aitta, jonne kävimme tutustumassa toisella opetuskerrallani. Lisäksi järjestin vierailun projektikumppanimme torniolaisen Studio E-Cityn luokse. Case-yritys Mustapartas Aitta oli mielestäni malliesimerkki yrityksestä, jolla oli mahdollisuus hyödyntää Mustaparta-tarinaa, mutta toiminta oli vielä kovin alussa. Opiskelijoiden työpanokselle oli siis tilausta.
Aivan ensimmäisellä opetuskerralleni muotoilin toimeksiannon sekä valmistelin lyhyen orientaation tarinallistamisen käsitteeseen sekä projektini tavoitteisiin. Ensimmäisen kerran tavoitteena oli myös tutustua opiskelijoihin sekä heidän osaamiseensa. Opetus koostui alkuesittelystä sekä ryhmätyöskentelystä. Lopuksi opiskelijat esittelivät minulle ryhmätyönsä tuloksia. Opiskelijat olivat jo aiemmin ryhmäytyneet omiin työskentely-tiimeihin, joten he saivat jatkaa niissä. Ensimmäisenä ryhmätehtävänä minulla oli tehtävänä tutkia kansainvälisiä tarinallisten esimerkkejä tosielämän yritystoiminnasta.
Moodle –oppimisympäristö oli käytössä opintomateriaalien, oppimistehtävien sekä tehtävänpalautusten alustana. Moodlea käytettiin myös lähituntien välisenä kommunikointipaikkana. Moodle-ympäristön haaste omasta näkökulmasta oli sen sekavuus; useamman opettajan ollessa mukana rakentamassa ympäristöä, tulee siitä helposti sekava. Opiskelijat vaikuttivat olevan melko tottumattomia Moodlen käyttäjiä, siitä huolimatta että se on ollut jo pitkään opiskelijoiden ja opettajien käytössä.
Kuten kävi ilmi, koulutus oli kansainvälistä. Puhekieli vaihteli myös itsellä sen mukaan, mikä milloinkin vaikutti parhaalta ratkaisulta ko. tilanteessa. Opetusmateriaalin valmistelin lähtökohtaisesti englanniksi. Yritysvierailut oli paras järjestää suomeksi. Kansainvälisyys oli kuitenkin osa kokonaisuutta, koska case-yritys sijaitsi virallisesti Ruotsin-puolella. Yrittäjä kertoi myös rajalla yrittämiseen liittyvistä haasteista.
LFA –työpaja opiskelijoiden ideoinnin käynnistäjänä
Viimeisillä lähitunneilla vedin opiskelijoiden ns. Loogisen viitekehyksen työpajan. Englanniksi Logical Framework Approach (LFA). Tämä on tuttu menetelmä projektitoiminnasta ja halusin testata menetelmää opetuksessa siihen liittyvistä haasteista huolimatta. Haasteita olivat mm. Opetussession lyhyt aika sekä menetelmään sisään pääseminen. Opiskelijoilla oli ollut vielä hyvin vähän aikaa miettiä varsinaista toimeksiantoa, joten ajatukset olivat vielä melko raakileita. Palautekeskustelussa sain kuitenkin mukavaa palautetta, jonka mukaan työpajan toiminnallisuutta pidettiin hyvänä, lisäksi työpajan sanottiin saavan ajatukset ja ideat liikkeelle.
Vielä tämän jälkeen annoin opiskelijoille välipalautetta heidän suunnitelmista sekä esityksistä. Lisäksi järjestimme yhteisen palaute-keskustelun, jossa keräsimme suullista palautetta opiskelijoilta heidän kokemuksistaan tehtävän tekemisessä. Lopputuloksia pääsin katsomaan videoilta, sillä opiskelijat olivat työstäneet jokainen ryhmissään visuaalisen video-esityksen yritykselle. Kirjallista palautetta keräsin Google kyselyn avulla. Palautekyselyn laadin alunperin Suomenkieli ja viesintä -kurssille, jossa kävin vierailevana opettajana. Olen purkanut tätä aihetta arviointiosiossa täällä
LFA –menetelmän testaaminen vierailevana opettajana
Tuutorini Kati oli mukana seuraamassa opetustani työpajatyöskentelyn aikana. Keskustelimme mahdollisuudesta testata ja kerätä kokemuksia loogisen viitekehyksen työpajasta osana opetusta myös muilla kursseilla, vierailevana opettajana. Tein kaksi vierailua, joista toinen vierailu suuntautui suomen kielen ja viestinnän kurssille, jossa tehtiin viestintäsuunnitelmaa tapahtumanmarkkinointiin. Keräsin myös heitä palautetta Google kyselyllä. Pohjana oli samainen kyselylomake. Vierailin kyseisellä opintojaksolla yhteensä kaksi kertaa, ensimmäisellä kerralla vedin samaisen loogisen viitekehyksen työpajan, toisella kerralla kävimme lävitse opiskelijoiden työstämää viitekehystä. Haasteena oli tälläkin kertaa hyvin rajallinen aika.
Viime viikolla sain mahdollisuuden harjoitella opettamista Suomen kielen ja viestinnän kurssilla, vierailevana opettajana. Opiskelijat olivat liiketalouden aikuisopiskelijoita. Opetus toteutettiin iltaopetuksena verkon välityksellä (iLinc). Vedin saman koulutuksen kahdelle eri aikuisopiskelija-ryhmälle saman viikon aikana. Sain siis erinomaisen mahdollisuuden arvoida ja kehittää rakentamaani koulutuspakettia.
Samalle viikolle osuikin sopivasti opeopintojen webinaari opetussuunnitelmasta ja opetuksen sunnittelusta. Webinaarin aikana saimme mahdollisuuden haastatella pitkä linjan opettajia. Kysymykset laadittiin pienryhmissä. Yksi toimi haastattelijana, itse kirjailin asioista muistiin haastattelun aikana. Haastatteludokumentti editoitiin yhdessä ja jaettiin muille eHope-ryhmän jäsenille Facebookissa.
Haastattelimme Iiris Happoa. Haastattelu sisälsi kysymyksiä opetuksen aikatauluttamisesta passiivisten opiskelijoiden aktivointiin. Iiriksen ydinviesti sisälsi seuraavia teemoja; tunne opiskelijasi, havainnollista eri menetelmin ja muistaa vaihdella menetelmiä. Aikataulutuksesta puhuttaessa hän korosti myös karsimisen tärkeyttä. Opettaja on yleensä oman alansa asiantuntija, joten hän voi ajatella liian laajasti. Täytyy muistaa, että enemmän on vähemmän.
Haastattelu oli inspiroiva ihan menetelmänä. Itse pidän tämäntyyppisestä lähestymistavasta, jossa opettaja toimii sparraajana ja asiantuntija vastaten juuri niihin kysymyksiin, joihin vastausta kaivataan. Koulutus osui siis "kreivin aikaan" oman opetuksean näkökulmasta, sillä painin juurikin tuon aikataulutuksen ongelman kanssa. Oma opetustuokioni (kv-hankeviestintä) tuntui laajalta suhteessa noin kahden tunnin annettuun aikaan.
Aikaongelma oli toki edelleen ja tulee varmasti olemaan myös jatkossa vastaavissa toteutuksissa. Yleensäkin verkkokursseilla ns. live-opetusta on suhteessa vähän verrattuna itsenäiseen työskentelyyn. Halusin myös aktivoida opiskelijoita ryhmä- ja keskustelutehtävillä. Ongelma oli vain, että aika tuntui kuluvan liian nopeaa.
Kävimme keskustelua kurssin varsinaisen opettajan kanssa siitä kuinka nopeasti opiselijat voisi heittää "kylmään veteen". Mielelläni lähtisin heti tuntien alusta käsittelemään aihetta esimerkiksi ryhmätehtävin, mutta käytännössä se voi olla vaikeaa ilman minkäänlaista pohjustamista. Toisaalta pohjustaminen vie aikaa ison osan näinkin lyhyesti sessiosta.
Ryhmätehtävien aikana huomasin myös, että alani melko vahvana asiantuntina, minun oli vaikea asettautua katselemaan aihetta opiskelijan silmin; tarkoittaen, että minun on vaikea ymmärtää millä tasolla opiskelijoiden osaaminen oikeastaan on. Haastekerrointa toki lisää se, että opiskelijat olivat minulle entuudesta tuntemattomia, vaikka olinkin opettanut toista ryhmää vuotta aiemmin. Silloinkin verkossa ja vain muutaman iLinc-opetustunnin verran. Näin olleen Iiriksen korostama "tunne oppilaasi" jää hieman vajaaksi.
Olisipa joskus mukava nähdä edes kerran opiskelijat kasvotusten. Itse olen periaatteessa opettanut vain ja ainoastaan verkon välityksellä. Huomasin opetussessioni aikaan myös toisen ongelman; koska en tuntenut opiskelijoita, enkä tiennyt heidän taustojaan, selvisi vasta opetustuntien loppupuolella, että osalla opiskelijoista olisi ollut hyvin vahvaakin hankeosaamista jaettavanaan. Tämä ei ollut tullut aiemmin esille kyselyistä huolimatta.
Itselleni haasteita tuli myös melko hiljaisen ryhmän aktivoinnista, ei aina tiennyt oliko linjoilla ketään, kyselyistä huolimatta. Kasvokkaisessa opetuksessa työkalut voisivat olla monipuolisemmat, mutta verkossa ei aina oikein tiedä; pakottaako opiskelijat vastaamaan pistämällä yksinkertaisesti mikin päälle? Onko se reilua tai järjevää, tuottaako se mitään tulosta?
Olen nyt laatinut kummallekin opiskelijaryhmälle palautekyselyn Googlea hyväksikäyttäen. Vielä en ole ehtinyt vastauksia saada, muta ehkäpä ensi viikolla selviää menikö syteen vai saveen :)
