tiistai 29. marraskuuta 2016

Toteutusosaaminen

Olen purkanut kokemuksiani opetus-kokemuksistani Toteutusosaaminen -välilehdellä. Pyrin avaamaan myös pedagogisia lähestymistapoja.

Suunnitteluosaaminen

Vierailevana opettajana Liiketalouden kurssilla Suomen kieli & Viestintä 31.10 ja 2.11.2016
Case: Kansainvälinen hanketoiminta

Lue pohdintoja suunnitteluosaaminen välilehdeltä

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Opetuksen suunnittelu ja omia kokemuksia vierailevana opettajana

Viime viikolla sain mahdollisuuden harjoitella opettamista Suomen kielen ja viestinnän kurssilla, vierailevana opettajana. Opiskelijat olivat liiketalouden aikuisopiskelijoita. Opetus toteutettiin iltaopetuksena verkon välityksellä (iLinc).  Vedin saman koulutuksen kahdelle eri aikuisopiskelija-ryhmälle saman viikon aikana. Sain siis erinomaisen mahdollisuuden arvoida ja kehittää rakentamaani koulutuspakettia.

Samalle viikolle osuikin sopivasti opeopintojen webinaari opetussuunnitelmasta ja opetuksen sunnittelusta. Webinaarin aikana saimme mahdollisuuden haastatella pitkä linjan opettajia. Kysymykset laadittiin pienryhmissä. Yksi toimi haastattelijana, itse kirjailin asioista muistiin haastattelun aikana. Haastatteludokumentti editoitiin yhdessä ja jaettiin muille eHope-ryhmän jäsenille Facebookissa.

Haastattelimme Iiris Happoa. Haastattelu sisälsi kysymyksiä opetuksen aikatauluttamisesta passiivisten opiskelijoiden aktivointiin. Iiriksen ydinviesti sisälsi seuraavia teemoja; tunne opiskelijasi, havainnollista eri menetelmin ja muistaa vaihdella menetelmiä. Aikataulutuksesta puhuttaessa hän korosti myös karsimisen tärkeyttä. Opettaja on yleensä oman alansa asiantuntija, joten hän voi ajatella liian laajasti. Täytyy muistaa, että enemmän on vähemmän.



Haastattelu oli inspiroiva ihan menetelmänä. Itse pidän tämäntyyppisestä lähestymistavasta, jossa opettaja toimii sparraajana ja asiantuntija vastaten juuri niihin kysymyksiin, joihin vastausta kaivataan.  Koulutus osui siis "kreivin aikaan" oman opetuksean näkökulmasta, sillä painin juurikin tuon aikataulutuksen ongelman kanssa. Oma opetustuokioni (kv-hankeviestintä) tuntui laajalta suhteessa noin kahden tunnin annettuun aikaan.

Aikaongelma oli toki edelleen ja tulee varmasti olemaan myös jatkossa vastaavissa toteutuksissa. Yleensäkin verkkokursseilla ns. live-opetusta on suhteessa vähän verrattuna itsenäiseen työskentelyyn. Halusin myös aktivoida opiskelijoita ryhmä- ja keskustelutehtävillä. Ongelma oli vain, että aika tuntui kuluvan liian nopeaa.

Kävimme keskustelua kurssin varsinaisen opettajan kanssa siitä kuinka nopeasti opiselijat voisi heittää "kylmään veteen". Mielelläni lähtisin heti tuntien alusta käsittelemään aihetta esimerkiksi ryhmätehtävin, mutta käytännössä se voi olla vaikeaa ilman minkäänlaista pohjustamista. Toisaalta pohjustaminen vie aikaa ison osan näinkin lyhyesti sessiosta.

Ryhmätehtävien aikana huomasin myös, että alani melko vahvana asiantuntina, minun oli vaikea asettautua katselemaan aihetta opiskelijan silmin; tarkoittaen, että minun on vaikea ymmärtää millä tasolla opiskelijoiden osaaminen oikeastaan on. Haastekerrointa toki lisää se, että opiskelijat olivat minulle entuudesta tuntemattomia, vaikka olinkin opettanut toista ryhmää vuotta aiemmin. Silloinkin verkossa ja vain muutaman iLinc-opetustunnin verran. Näin olleen Iiriksen korostama "tunne oppilaasi" jää hieman vajaaksi.

Olisipa joskus mukava nähdä edes kerran opiskelijat kasvotusten. Itse olen periaatteessa opettanut vain ja ainoastaan verkon välityksellä. Huomasin opetussessioni aikaan myös toisen ongelman; koska en tuntenut opiskelijoita, enkä tiennyt heidän taustojaan, selvisi vasta opetustuntien loppupuolella, että osalla opiskelijoista olisi ollut hyvin vahvaakin hankeosaamista jaettavanaan. Tämä ei ollut tullut aiemmin esille kyselyistä huolimatta.

Itselleni haasteita tuli myös melko hiljaisen ryhmän aktivoinnista, ei aina tiennyt oliko linjoilla ketään, kyselyistä huolimatta. Kasvokkaisessa opetuksessa työkalut voisivat olla monipuolisemmat, mutta verkossa ei aina oikein tiedä; pakottaako opiskelijat vastaamaan pistämällä yksinkertaisesti mikin päälle? Onko se reilua tai järjevää, tuottaako se mitään tulosta?

Olen nyt laatinut kummallekin opiskelijaryhmälle palautekyselyn Googlea hyväksikäyttäen. Vielä en ole ehtinyt vastauksia saada, muta ehkäpä ensi viikolla selviää menikö syteen vai saveen :)

sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Laadukas oppimisprosessi - Todellinen prinsessa..

Tavoitteena tällä kertaa oli keskittyä opetuksen toteuttamiseen. Tupettajat -ryhmämme kävi ahkeraa keskustelua mahdollisista opetustuokion aiheista Facebook-ryhmässä. Lopulta Helenalta tuli idea rintasyövän valistustuokiosta - vietimmehän lokakuussa rintasyöpäviikkoa.

Aihe vaikutti kaikista mielenkiintoiselta ja päädyimme jälleen käyttämään Padlettia alustana. Sitä oli helppo yhdessä työstää ilman sen kummempia kommervenkkejä. Sovimme pari erillistä suunnittelukertaa, joista 1. kerralla suunittelimme ja 2. kerralla harjoittelimme. 30 minuuttia on melko lyhyt aika ja meitä ryhmässä useita, joten tämä vaati erityistä huomiota. On mielestäni helpompi "lätistä" yksin ilman aikarajaa, kuin ryhmässä tiukalla aikataululla.



Harjoittelu oli siis paikallaan. Saimme konseptin selväksi ja roolit jaettua. Itse opetustuokio meni muutoin hyvin, paitsi osalla unohtui web-kamera laittamatta päälle. Itsellä taas tuli yllättäviä ääniongelmia kesken kaiken. Ilmeisesti AC ja MAC eivät tykkää toisistaan, harmitti.

Helena oli rakentanut itselleen "sivupersoonan", joka varmasti jäi kaikkien mieleen. Webkamera oli tässä kohtaa enemmän kuin paikallaan. Opetustuokiomme aihe oli vakava, mutta toteutusta emme haluneet liian vakavaksi. Leikkimielisyys luo mielenkiintoa ja motivaatiota seurata opetusta.

Halusimme myös demonstroida rintojen tutkimista. Löysimme siihen sopivan videon. Koska äänet eivät jaettuna kuulu osallistujille, toimi Sanna "voice-overina". Tämä oli minusta aika kiva idea.

Toteutimme tuokion aikana myös kyselyn, jonka tarkoitus oli herätellä kuulijoita.

Lopuksi heitimme kaikille haasteen tutkia omat rintansa kuukausittain. Huomion arvoista on, että myös miehet voivat saada rintasyövän!

Tässä opetustuokiossa pääsimme testaamaan mihin Adobe Connect (AC) taipuu ja miten voisimme toteuttaa tuokion niin, että kuulijoiden motivaatio säilyy. Mielestäni tässä sai oppia myös yhteisopettajuudesta, vaikka harvemmin reaalitilanteessa useampi opettaja on yhtäaikaa linjoilla.

Myös muiden opetustuokioissa oli paljon mielenkiintoisia elementtejä. En ole varmaan ainoa, joka muistaa Ei pöllömmät -ryhmän jumppatuokion. Lisäksi Gurut -ryhmän autenttinen ympäristö ja asiantunteva luento tekivät vaikutuksen, webbikameralla on siis merkitystä! Facebookissa tehty kysely ennen varsinaista opetustuokiota oli myös hyvä oivallus Kairan kampuksen -ryhmältä.


keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Yrittäjyys - tulevaisuuden vai sittenkin nykyisyyden ala

Yrittäjyydestä on tullut itsensä työllistämisen muoto. Varsinaisen yritystoiminnan lisäksi puhutaan paljon yrittäjämäisestä työskentelystä, projektimaisesta oppimisesta jne. Onko yrittäjyys siis tulevaisuuden vai nykyisyyden työskentelytapa?

Itse koen - palkkatöistä huolimatta - tekeväni työtäni yrittäjämaisesti. Projektipäällikkönä ja -suunnittelijana työni on myös hyvin projektiluontoista. Kuukausipalkka juoksee, mutta ilman projekteja (=tulosta) ei ole töitä. Yrittäjämäinen työskentelytapa on arkipäivää myös monessa muussa työssä.

PK ja mikroyritysten merkitys kasvaa koko ajan nyky yhteiskunnassa – suuryritysten määrä vähentynyt vuosikymmenten saatossa. Jopa 98,9% on alle 50 hengen yrityksiä! Jo yli kymmenen vuoden ajan uudet työpaikat ovat syntyneet PK-sektorille (Yrittäjyys Suomessa - Lapin yrittäjät).




Kuva: Veli-Matti Lampun PPT materiaali, Tulevaisuuden työ ja yrittäjyys–tietoa, taitoa ja asennetta.

Toinen esimerkki yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöistä on NY = Nuori Yrittäjyys. NY ohjelmia on eri koulutusasteille ja eri kohderyhmille. Korkea-asteen ohjelma NY start-up antaa valmiin toimintaympäristön ideoiden kokeilemiselle käytänössä. Erilaisia akaemiamalleja on kokeiltu myös Lapin AMKissa vuosien ajan. Jyväskylän AMKin Tiimiakatemia on toiminut esimerkkinä monelle vastaavalle toteutukselle.

Miten kansainvälinen verkosto edesauttaa yrittäjyyskasvatusta

Omassa työssä yrittäjyyskasvatus merkittävässä roolissa. Vedän tällä hetkellä kahta kansainvälistä projektia, kummassakin toimitaan läheisessä suhteessa alueen elinkeinoelämän kanssa tuoden oppilatosmaailmaa lähemmäs yrittäjiä - ja yrittäjiä lähemmäs oppilaitosta, tässä tapauksessa Lapin ammattikorkeakoulua. Yrittäjyyskasvatus on hyvin lähellä jokapäiväistä työtä myös oman osaamisalani kautta, jossa koulutetaan liiketalouden ammattilaisia.

Lapin AMK on kehittänyt aktiivisesti erilaisia innovaatio-konsepteja, kuten InnoMaraton ja Creative Steps. Nämä konseptit perustuvat yrittäjien toimeksiantoihin. Opiskelijat toimivat tiimeissä innovoiden yrittäjille mm. uusia tuotteita ja palveluita. Tämä on yksi esimerkki yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöistä.

Creative Momentum hankkeen (NPA) perusideana on tukea luovien alojen yrittäjien pääsyä kansainvälisille markkinoille Euroopan harvaanasutuilla alueilla. Creative Steps prosessin lisäksi kehitämme mm. yrittäjien mentorointia sekä tarjoamme konkreettisia mahdollisuuksia kansainväliseen verkostoitumiseen. Hankkeissa toimitaan alueen eri toimijoiden ja sidosryhmien välillä (mm. Lapin yrittäjät) – mietitään yhdessä miten voidaan kehittää yhdessä alueen mahdollisuuksia.

Olen itse ollut kehittämässä kansainvälistä Creative Steps -konseptia yhteistyössä opettajien kanssa. Creative Steps on osa koordinoimiani Creative Edge ja Creative Momentum -hankkeita. Creative Momentum -hanke on tällä hetkellä käynnissä ja juuri viime kesänä saatiin Creative Steps 2.0 pyöräytettyä lävitse.

Digitaalisuus luo yrittäjyydelle uusia mahdollisuuksia. Avoimet verkostot eivät tunne valtakunnan rajoja, voit luoda kansainvälisiä suhteita omalta kotisohvalta melko pienellä vaivalla. Perifeerisillä alueilla, jossa itsekin olemme, digitaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia erityisesti luovan alan yrittäjille.


Yrittäjyyskasvatusten superpäivä
Oulun koulutuspäivä oli antoisa, erityiesti sen toiminnallinen osa. Se antoi uutta ajattelun aihetta ja avarsi omaa ajattelua. Varsinaiset puheenvuorot eivät itsessään tuoneet paljoa uutta tietoa, vaikkakin olivat mielenkiintoisia. Aiemmissa kappaleissa vedän näitä puheenvuoroja yhteen (mm. tulevaisuuden työ - Veli-Matti Lamppu)

Loppupävän keskustelun aiheita oli mm. miten oppilaitokset voisivat käytännössä tehdä yrittäjän kansa yhteistyötä ja miten voidaan ohjata opiskelijaa kohti yrittäjyyttä?
 Aiheet herättivät paljon keskustelua tiimeissä. Keskustelun aiheita olivat mm. Lapin AMKIn hallinnoima Innovaatio-assistentti -projekti, joka tuo korkeakoulutetut työttömät työnhakijat toteuttaman yrityksen kehittämisprojekteja.

Omia julkaisuja/artikkeleita aiheeseen liittyen
- Kaukussa kuhisee 2015, toim. Merivirta Minttu
- Support for Young Innovative Entrepreneurs; building networks within the Barents region (ENPI Kolarctic) - Puukko Saila-Inkeri, Merivirta Minttu

Oppimisteoriat ja mallit - Pohdintoja Konnektivismiin

Webinaari liittyi seuraaviin osaamistavoitteisiin:

2.1 Ymmärrät ja hyödynnät suunnittelua ohjaavia oppimisen teorioita ja oppimiskäsityksiä
2.2 Ymmärrät oppimisprosessin merkityksen opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa
5.3 Käytät pedagogisesti perusteltuja, monipuolisia opetus- ja ohjausmenetelmiä

12 Reflektoit omaa osaamistasi hyödyntämällä opetukseen, ohjaukseen ja oppimiseen liittyviä teorioita ja alan tutkimustuloksia.

Saimme valita seuraavista aihealueista:

Konnektivismi, digiajan oppimisteoreettisia näkökulmia
Oppivat organisaatiot
Aikuisen opiskelijan oppiminen ja ohjaaminen ja
Autenttinen oppiminen

Oma ryhmämme, Tupettajat valitsivat aiheeksi Konnektivismin, näkökulman oppimiseen uudessa digitaalisessa ympäristössä. Päädyimme jatkamaan samalla linjalla kuin aiemmin, eli valitsimme tällä kertaa yhteiseksi työskentely- ja esitysalustaksi cogglen. Coggle on mind-map työkalu, jota voi käyttää yhteisölliseen tiedonrakenteluun. Meille se tuntui toimivan tosi hyvin.
Mitä on konnektivismi?




Connectivism - My EM203 Learning Style

Mind-map hieman kiemuraisine lonkeroineen ja haaroineen kuvaa hyvin konnektivismin periaatetta; kaikki liittyy kaikkeen, tieto on ja luodaan verkostoissa ja jaetaan eteenpäin. Digitaaliset ja avoimet ympäristöt ovat konnektivismin perusta. PLE = Personal learning environment on opiskelijan oma oppimisympäristö esimerkiksi blogi, PLN = Personal Learning Network taas ovat verkostoja jaettujen mielenkiinnon ympärillä.

Konnektivismiin sisältyy ajatus opiskelijasta itseohjautuvana oppijana ja opettajaa oppimisen ohjaajana. Opiskelijan oppiminen tapahtuu verkostoissa (networks) ja solmukohdissa (nodes), jossa eri asioiden hahmottaminen ja tiedon tuottaminen realisoituu (http://sometek.fi/verkostojen-aikakausi-konnektivismi-ja-kytkeytynyt-oppiminen/).


Tupettajat ryhmässä keskustelimme myös aiheeseen liittyvistä haasteista, kuten tiedon yksipuolistumisesta tai tietoturva-asioista. Digitalisaatio on tullut mm. peruskouluihin niin ryminällä, että opettajien on vaikea pysyä perässä. Miten valmentaa opettajia ottamaan huomioon mm. tekijänoikeus- ja tietoturva-asiat?
Konnektivismi: https://coggle.it/diagram/V-WCL-WllwYXCYrY

Kriittinen näkökulma

Löysin mielenkiintoisen kolumnin Potilaan lääkärilehdessä 37/15, psykologian professori Liisa Keltinkangas-Järvinen kritisoi ajatusta uudesta diginatiivista ja itseohjautuvasta sukupolvesta, joka tietää luonnostaan miten käyttää tietotekniikkaa ja kehittävät itseohjautuvasti omat metakognitiiviset taidot. Keltinkangas-Järvinen toteaa tutkimussarjojen todistavan muuta; diginatiivit eivät ole kriittisiä ongelmanratkaisijoita, van luottavat ensimmäiseen löytyvään tietoon ja toimivat näin enemmänkin passiivisinä tiedon kuluttajina.

Totuus toki voi löytyä ennemmin jostain puolesta välistä, mutta mielestäni digihehkutuksen keskellä on otettava myös hieman kriittisempi näkökulma :)

Hupparihörhön artikkeli Tieteen Kuvalehdessä (26.9.2016) aiheena "Digitalisaatio on vanha juttu"

maanantai 12. syyskuuta 2016

Ammatillinen kohtaaminen ja opiskelijan ohjaaminen

Webinaari liittyi mm. seuraaviin osaamistavoitteisiin:
15. Ohjaat opiskelijan ammatillista kasvua ottaen huomioon oppimisprosessin vaiheen
16. Toimit tavoitteellisessa vuorovaikutuksessa sekä opiskelijoiden että ammatillisen koulutuksen/korkeakoulun muiden toimijoiden kanssa
16.1. Kohtaat opiskelijat ryhmänä ja yksilöinä tilanteen mukaan

Tupettajat -ryhmä pääsi tositoimiin saatuamme ensimmäisen tiimitehtävän, joka liittyi opiskelijaryhmän ohjaamiseen. Osa ryhmän jäsenistä oli jo aloittanut oppimistehtävän työstämisen, itsellä viikonlopulla oli vielä Aleksanterin 3-vuotis synttäreiden järjestelyt. Kun synttärijärjestelyt oli saatu purkkiin ja vieraat kestittyä, oli aikaa keskittyä oppimistehtävään.

Lue lisää ammatillinen kohtaaminen välilehdeltä

torstai 25. elokuuta 2016

HOPS = omien opintojen suunnittelu, kuinka vaikeaa voi ollakaan??

5.2. Opetat ja/tai ohjaat digitaalisia oppimisratkaisuja hyödyntäen

Pitkästä aikaa, ope opintoihin orientoituminen on taas ajankohtaista. Kävimme tuutorimme Katin kanssa lävitse opinto-suunnitelmaa ja tarkensimme niitä hieman konkreettisemmalle tasolla. Heti tuutor-istunnon jälkeen alkoi monta ideaa tupsahdella päähäni. Ehkäpä niistä sittren lisää myöhemmin kun asiat tarkentuvat ja varmentuvat.

Tämänkertainen blogijulkaisuni koskee digitaalisia työvälineitä. Olen töissäni päässyt koostamaan kansainväliselle kohderyhmälle digi välineisiin opastusta.

Linkki täällä.

Tämä dokumentin alkuperäinen omistaja ja suunnittelija on Lapin AMKin kuvataiteen opettaja Anitra Arkko-Saukkonen, joka loi dokumentin opetuksen tueksi. Anitran suunnitelman pohjalta lähdin työstämään englanninkielistä versiota hieman yleisemmällä perspektiivillä, tarkoittaen myös hankkeemme kohderyhmää eli luovan alan yrittäjiä Euroopassa. Lisäsin mukaan muutamia työkaluja ja tein jaottelua uusiksi. Ehkäpä tästä voi olla iloa muillekin?

Useimamt näistä työkaluista ovat tuttuja, mutta mm. Movenote on minulle vieras työkalu. Ehkäpä jollakin teistä on siitä kokemuksia?


perjantai 10. kesäkuuta 2016

Ensmmäiset osaamismerkit suoritettu!

Some-noviisi 2 op


1. Tiedostojen jako verkossa
2. Blogger TAI Wordpress
3. Verkko-ohjauksen välineet TAI Facebook-ohjaus
4. Google dokumentit ja Google Drive TAI Office 365 ja OneDrive
5. Google lomakkeet
6. Verkkokokousvälineet
7. Netiketti ja tekijänoikeus
8. Kuvapalvelut
9. Mobiilivideo TAI YouTube
10. Pedagogiset mallit

perjantai 3. kesäkuuta 2016

Orientoidun opepedoihin

Tänään 3.6.2016 päättyi kolmipäiväinen orientaatio opettajan pedagogisiin opintoihin.

Onhan näitä opintoja odotettu alkavaksi, sillä olen jo monta kertaa ehtinyt koulutukseen pyrkiä, tuloksetta. Nyt tärppäsi, joten tottahan sitä innolla on mukana. Miksi niin innolla opettaja-opintoihin, sitä en tiedä. Toivon opintojen antavan käytännön menetelmiä sovellettavaksi mahdollisessa tulevassa opetustyössä ja ehkäpä saan jotain myös nykyiseen työhöni projektipäällikkönä ja hankesuunnittelijana.


Näiden kolmen päivän aikana olemme päässeet tutustumaan toisiimme, muodostamaan pienryhmiä ja arvioimaan omaa osaamistamme henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPSin) myötä.


Aluksi teimme muistamisharjoitteen, jossa ringissä opettelemimme jokaisen nimen. Ja näinhän se muistaakseni meni "tulin luokkaan, luokassa oli jo ... ja minä olen.." Harjoite auttoi todella hyvin muistamaan luokkatovereideni nimet. 


Ensimmäinen päivä meni odotellessa, että milloin kävisimme lävitse opintosuunnitelman ja aikataulun. Huomasin saman odottavan tunteen vaivaavan myös kanssaopiskelijoitani. Pikku hiljaa usko kyllä kasvoi, kyllä tämä tästä vielä valkenee :) 


Erilaiset ryhmätyöskentelymenetelmät ovat itselleni melko tuttuja. Hyödynsimme tunneille mm. Learning Cafe menetelmää, joka oli hyvä tapa tutustua toisiimme erilaisissa ryhmäkokoonpanoissa. Ehkä mielenkiintoisin ryhmätehtävä oli, kun pääsimme työstämään osaamisperustaista opintosuunnitelmaa. Ryhmätyö auttoi avaamaan omia ajatuksia osaamisperustaisuudelle. Tuli mieleen, että tämäkin voisi olla hyvä tapa avata OPSia opiskelijoille. "Onko minulla jo osaamistavoitteissa mainittua osaamista?", "Miten voisin kehittää itseäni ja "Miten osoitan osaamistani". Useita ideoita mm. itsensä kehittämiseen ponnahti mieleeni heti lähiorientaation jälkeisinä päivinä. Nyt vain katsotaan milloin näitä ideoita ehtisi myös toteuttaa.

Kokonaisuudessa pidin näiden päivien antina juuri toisiin tutustumista. Liian usein itse olen saanut tyytyä työskentelmää täysin verkossa, saamatta kuvaa ihmisistä verkon toisessa päässä. Nyt tuntuu helpommalta aloittaa työskentely verkkoyhteyksiä hyödyntäen. Seuraavalla kerralla (14.6.) pääsemme tutustumaan ACP ympäristöön. Pienryhmiä muodostaessa minut nimettiin jonkinlaisesksi "virtuaalivastaavaksi". ACP on kyllä melko uusi työkalu itsellekin, mutta uskoisin sen toimivan siinä missä muidenkin verkkoympäristöjen.


Ehdin päivien päätteeksi suorittaa yhden some-noviisi merkinkin ;)